Perinteikäs kangasalalainen Tam-Silk Oy pitää langat omissa käsissään

Tam-Silk Oy:n tuotantotilat ovat sijainneet Kangasalan Lentolassa jo 1960-luvun alusta lähtien. Yritys on alun perin nimeltään Tampereen Silkkikutomo ja perustettu vuonna 1925. Tällä hetkellä Tam-Silk elää uutta kukoistuskauttaan ja valmistaa 200 000 tuotetta vuodessa. Yrityksessä on panostettu markkinointiin ja kuluvana vuonna yrityksen liikevaihto kaksinkertaistuu. Tam-Silkin pääomistajalla Tuomo Saarnilla riittää ideoita ja uskoa kotimaiseen vaateteollisuuteen.

Tuomo Saarnilla on it-tausta. Hän on väitellyt vuonna 2010 tietojenkäsittelytieteistä tohtoriksi, ja hän ehti toimia it-alalla useita vuosia. Mistä kaikki oikein lähti, miten it-alan tohtori päätyi kangasalalaisen vaatetehtaan omistajaksi?

Vuonna 2015 Saarnin puoliso oli etsimässä miehelleen lahjaa. Hän ei kuitenkaan löytänyt mistään sopivan laadukasta ja vastuullisesti valmistettua vaatelahjaa, ja päätyi itse perustamaan miesten vaateliikkeen Saarni – Gentelemen’s Boutiquen. Tällä hetkellä Sonja Ahtiainen pyörittää kolmea miesten vaateliikettä, joista kaksi sijaitsee Turussa ja yksi Helsingissä.

Seuraavaksi Tuomo Saarnia pyydettiin mukaan mittatilauspaitoja valmistavan yrityksen hallitukseen. Sen jälkeen Saarnin nykyinen yhtiökumppani, yksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan perustajista, Pekka Siivonen-Uotila soitti Saarnille ja kysyi, haluaisiko tämä ostaa vaatetehtaan. Saarni kieltäytyi saman tien, mutta lähti kuitenkin Siivonen-Uotilan kanssa paikan päälle Kangasalle katsomaan kyseistä vaatetehdasta. Tällöin Saarnille myös selvisi, että Suomessa todellakin vielä valmistetaan vaatteita. Saarni tutki yrityksen tilannetta, ja hänelle selvisi, että liiketoiminnassa olisi paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Kun paperit oli lopulta tehty alkuvuodesta 2018, Saarni huomasi ajautuneensa vaatetehtaan pääomistajaksi. Yhdessä puolisonsa kanssa he omistavat Tam-Silkistä 60 prosenttia.

Kokopäiväiseksi vaatetehtailijaksi

Tuomo Saarni siirtyi kokopäiväisesti töihin yritykseensä ja paneutui kehittämään sitä. Vuonna 2018 toimintaa pyöritti vielä Tam-Silkin vanha toimitusjohtaja, ja Tuomo keskittyi myyntiin ja markkinointiin. Markkinointiin keskittyminen todella kannatti, sillä verkkokauppamyynti kolminkertaistui vuonna 2018. Jälleen tänä vuonna myynti tulee kolminkertaistumaan.

Nanson vanhassa tehtaassa Nokialla toiminut Nokian Neulomo ajautui konkurssiin kesällä 2018. Tam-Silk osti konkurssipesästä muutamia ompelukoneita ja jäi tarkkailemaan, löytyykö liiketoiminnalle jatkajaa. Saarni kävi neuvotteluja suurimman jälleenmyyjän Prisman kanssa, joka oli panostanut paljon Neulomon tuotteisiin. Kun Prisma näytti vihreää valoa yhteistyölle, Tam-Silk osti Neulomon aineettoman omaisuuden ja palkkasi Neulomon suunnittelijan Anna Huovialan.

– Neulomo-brändin ostaminen on ollut todella kannattava päätös, Saarni toteaa. Tällä hetkellä Neulomon tuotteiden myynti on jo 35-40 prosenttia kaikesta myynnistä. Uusimpana tuotebrändinä on Kalsarit ja ensi vuonna lanseerataan uusi villasilkkinen lastenvaatemallisto Lentolan Lastenvaatetehdas -brändin alla. Lastenvaatteet valmistetaan alusta loppuun Suomessa, toisin kuin useimmat itseään kotimaisiksi tituleeraavat lastenvaatemerkit, jotka ovat halpavaatevalmistusta kotimaisella brändillä.

– Tänä vuonna tulemme tuplaamaan liikevaihtomme. Tuotannon tehokkuutta on parannettu huimasti. Ennen tehtiin jopa yksittäisiä tuotteita tilauksen tullessa. Nyt tehdään suurempia eriä ja varastossa on tuotteita valmiina, Saarni kertoo.

Tam-Silkin kasvuvauhti on tällä hetkellä hurjaa ja vaatii lisätyövoimaa. Henkilöstöä on tällä hetkellä yhteensä 24, ompelijoita heistä 17. Määrä tulee kasvamaan, mutta ammattitaitoisen henkilöstön löytäminen asettaa haasteita.

Prismoihin menevät Neulomon suuret erät ommellaan Tallinnassa, sillä Kangasalan tehtaan kapasiteetti ei siihen vielä riitä. Tilauksen ja toimituksen välinen aika on liian lyhyt, jotta kaikki tuotteet ehdittäisiin valmistaa Kangasalla. Verkkokaupassa myynnissä olevat tuotteet ovat kaikki valmistettu Suomessa.

Monipuolinen markkinointiosaaminen on tärkeää

Tam-Silkin hallituksessa on mukana hallinnon ja markkinoinnin ammattilaisia, jotka muodostavat hyvin taitavan ja osaavan porukan. Mukana Saarnin ja Ahtiaisen lisäksi hallituksessa ovat pörssiyrityksen omistaja Jari Tuovinen, MasterMarkin Timo Häkkinen sekä Siivonen-Uotila. Tehtaan tuotantojohtajana toimii Päivi Pajunen.

Tam-Silkin markkinoinnissa on tietoisesti panostettu nimenomaan sähköiseen markkinointiin ja näkyvyyteen verkon puolella. Tämä on saanut yrityksen ja tuotemerkkien tunnettuuden nousemaan ihan uudelle tasolle.

– Se, miltä Tam-Silk näyttää verkossa, on tarkoin harkittua. Olemme ylpeästi sellaisia kuin olemme, Saarni kiteyttää.

Markkinoinnin pitäminen omissa käsissä on Saarnin mukaan tärkeää. Ja se tuo toimintaan omanlaistaan ketteryyttä ja nopeaa reagointikykyä. Nokian Neulomo esimerkiksi jatkoi Nanson tarinaa ollen ehkä liian raskas rakenteiltaan. Toiminnan on oltava tehokkaampaa, jotta se olisi kannattavaa. Tam-Silkin nykyinen kahden miljoonan euron myynti on saatu aikaiseksi kahden henkilön markkinointityöllä. – Suomalaisissa yrityksissä on raskaita rakenteita ja perinteitä, toimintatapoja tulisi keventää, sanoo Saarni. Hänen mukaansa it-alan osaamisesta on ollut hyötyä, sillä kaikki mitä osataan, tehdään itse. Vain se, mitä ei osata, ostetaan ulkopuolelta järkevästi.

Made in Kangasala

Syksyn markkinointitempaus Ikean ja Finlaysonin kanssa puhututtaa edelleen, päivittäin. Tehtaanmyymälään saapuu pitkienkin matkojen päästä ihmisiä, jotka haluavat nähdä paikan. Kangasalan Sanomien etusivun ilmoituksen julkaisemisen ja siitä seuranneen kohun jälkeen Tam-Silkin verkkokaupassa myytiin viidessä päivässä yhtä paljon kuin vuonna 2017 yhteensä. Kangasalan Sanomat oli tarkoituksella valittu mainoksen paikaksi paikallisuuden perusteella, ja se sai lopulta koomisiakin kommentteja tekstiilialaan liittyvästä nimestään.

– Huvittavaa, että markkinointitempauksen ja siitä seuranneen kohun jälkeen eniten soittelivat mainostoimistot ja tarjosivat palveluitaan. Miksi ihmeessä? Juuri markkinoinnissahan me olimme onnistuneet, myhäilee Saarni.

Tuomo Saarni on tyytyväinen Kangasalaan, ja tärkeimmät yhteistyökumppanit sijaitsevat lähellä. Neulomon tuotteiden neulokset valmistetaan Orivedellä, pesu ja värjäys tapahtuu Nivalassa ja painotyöt tehdään Aitoossa. Tam-Silkillä on myös omia neuloskoneita, ja pääosa Tam-Silkin tuotteista syntyykin omista neuloksista.

– Kangasalla on paljon yrittäjiä ja hyvä yrittämisen meininki. Täällä yksinyrittäjää arvostetaan, ehkä jopa enemmän kuin muualla, Saarni sanoo.

Kotimaisuus kannattaa

– Suomalainen kuluttaja haluaa ostaa suomalaisen tuotteen. Ihmiset ovat valmiita maksamaan Suomessa valmistetuista tuotteista, mutta tuotteiden on oltava laadukkaita. Asiakkaat myös odottavat korkeaa laatua eikä kotimaisuus yksin riitä, Tuomo Saarni kertoo.

Vaikka Tam-Silkin Neulomo-tuotteiden kotimaisuusaste on 85 prosenttia, ja ainoastaan Prismoissa myytävien tuotteiden kokoonpano, eli ompelu tapahtuu Virossa, eivät tuotteet saa kotimaisuudesta kertovaa avainlippu-merkkiä. Jos tuote olisi ommeltu kotimaassa, mutta kaikki sen materiaalit olisi hankittu Kiinasta, tuote saisi avainlippu-merkin.

Tällä hetkellä Tam-Silkin ulkomaiset tilaukset tulevat pääosin Englannista ja Japanista. Tuotteita on myynnissä myös Ranskassa ja Saksassa verkkokaupassa. – Aluksi ajatuksena oli panostaa kansainväliseen kasvuun, mutta nopeasti huomasimme, että kannattaa ensin hyödyntää kotimaan volyymi, jossa oli niin paljon kasvun mahdollisuuksia, kertoo Saarni.

Saarnilla riittää uskoa kotimaiseen vaatevalmistukseen. It-alan ulkoistaminen ei toiminut. Työt palasivat takaisin Suomeen kun huomattiin, ettei merkittäviä säästöjä syntynyt ja johtaminen hankaloitui. Ehkä vaateteollisuudelle käy samoin? Nanso esimerkiksi oli hieno kotimainen yritys, joka siirsi tuotantonsa ensin Viroon, sitten Turkkiin. Nyt Nansolla ei ole enää omaa tehdasta, eikä se ole vieläkään kannattava yritys. – Kun asiat päästää pois omista käsistään, se ei tuo yritykselle hyvää, sanoo Saarni.

 

Teksti:
Senni Jalonen
Kuvat:
Ismo Santapukki

© Business Kangasala 2024 Creative Crue