Mustan joutsenen tarina – Mitä yritysjohto voi siitä oppia korona-ajan markkinataloudessa?

Kaikki joutsenet ovat valkoisia. Näin uskottiin pitkään, mutta sitten löydettiin Australian rannikolta mustia joutsenia. Tällaista mahdollisuutta ei osattu kuvitella eikä ennustaa. Musta joutsen tuli täydellisenä yllätyksenä liki kaikille. Mahdoton tuli mahdolliseksi.

Tilastotieteilijä Nassim Taleb on kirjassaan ”Musta Joutsen” käyttänyt juuri mustan joutsenen tarinaa kuvaamaan yllätyksellisiä ilmiöitä ja tapahtumia, joihin emme osaa varautua, koska emme koskaan aikaisemmin kohdanneet näitä. Korona-viruksen leviäminen ja sen dramaattisen merkittävät vaikutukset kaikkialla maailmassa ovat esimerkkejä mustan joutsenen ilmaantumisesta omaan maailmaamme. Olisiko tämän kaltaiseen tilanteeseen pitänyt varautua etukäteen vai onko varautuminen ennakoimattomaan ilmiöön mahdotonta tai turhaa? Voiko mustan joutsenen kaltaisiin ilmiöihin edes varautua etukäteen?

Nyt tiedämme, että ihmisten ja yritysten toimintaa on koronaviruksen leviämisen estämiseksi rajoitettu tavoilla, jota emme vielä tammikuussa osanneet edes kuvitella mahdollisiksi demokratioissa ja markkinatalouksissa. Julkinen valta on asettanut markkinatalouden toiminnalle ja demokratialle tiukkoja rajoitteita. Säätelytalous on vahvistunut.

Koronaviruksen vaikutukset yhteiskuntaan ja yritystoimintaan ovat olleet ja tulevat vielä pitkään olemaan laaja-alaiset, syvälliset ja pitkävaikutteiset. Samalla alamme etsiä järkiperäistä selitystä tälle yllättävälle ilmiölle. Miksi näin tapahtui? Juuri näin mustan joutsenen tarinassa otaksutaan tapahtuvan tällaisissa tilanteissa. Nyt uskomme, että koronavirus on lähtöisin kiinalaiselta eläintorilta.

Akuutin koronaepidemian alkuvaiheessa yritykset ja yritysjohto ovat pyrkineet sopeutumaan yllättävään muutokseen ja säilyttämään yrityksen elossa mahdollisimman toimintakykyisenä. Maksukyvyn turvaaminen on noussut yritysjohdon tavoiteasettelussa etusijalle samoin yrityksen toimintakyvyn säilyttäminen koronatartuntojen mahdollisesti kohdatessa yrityksen toimintaorganisaation tai yrityksen toimintaketjut. Jo nyt voidaan sanoa, että yritykset ovat pääsääntöisesti onnistuneet sopeuttamistoimissaan hyvin, vaikka taloudelliset ja toiminnalliset vaikeudet ovat olleet suuria. Tietysti lomautuksilta ja irtisanomisilta ei ole voitu välttyä. Markkinataloudessa yritykset sopeutuvat markkinoihin sekä kasvuvaiheessa että markkinoiden supistumistilanteissa. Tämä on markkinatalouden laki.

Nyt on kuitenkin jo aika katsoa tulevaisuuteen, joka on tosin vielä melko hämyisä. Mitä tapahtuu markkinoilla kesän jälkeisenä aikana ja mitä ensi vuonna? On varmasti hyvä luoda yritykselle muutaman mahdollinen kehitysnäkemys – skenaario. Todennäköisen, pessimistisen ja optimistisen kehitysuran hahmottelu auttaa ymmärtämään mahdollisuuksia, mutta myös kriittisiä tekijöitä johdettaessa yritystä kohti koronaviruksen jälkeistä aikaa. Samalla on mahdollista jo alustavasti arvioida, millaisia muutoksia yrityksen markkinoilla tulee tapahtumaan? On mahdollista alkaa pohtimaan omien liiketoimintamallien muutoksia nykytoimintamalleihin verrattuna. Millainen on yrityksemme vuonna 2021 tai 2022?

Yritysjohdon keskusteluissa on noussut esille digitalisaation kiihtyvä kasvu kaikissa liiketoiminnoissa. ”Digiloikka” on usein keskusteluissa esille noussut käsite. Miten oma yrityksemme tulee huomioimaan digiteknologian tunkeutumisen yhä syvemmälle yritystoiminnan arkipäivään. Yrityksen asiakkaat ovat on-line – maailmassa. Onko oma yrityksemme myös siellä?

Yllättäviin muutoksiin, mustan joutsenen tilanteisiin, voidaan oikeastaan varautua vain luomalla yritykseen muutoskyvykkyyttä ja joustavuutta. On hyvä pohtia, miten yrityksessä yllättävää muutosta johdetaan? Osaammeko muutoksen johtamista ja ymmärrämmekö muutoksen logiikan? Korona-ajan toimista voi hyvin ottaa oppia jokaisessa yrityksessä.

Pyrkimys katsoa yritystoimintaa ja markkinoita hieman vuotta pitemmälle tulevaisuuteen on hyvä keino hahmottaa tulevaa toimintaympäristöä, mutta yllätyksellisiin tapahtumiin tämä keino ei auta. Varmasti monet yrittäjät ovat jo havainneet, että vahva taloudellinen tilanne on hyvä varautumiskeino myös yllätyksiä varten. Riittävä likviditeetti, ainakin tyydyttävä omavaraisuus ja kunnossa oleva kannattavuus ovat keinoja joustavuuden mahdollistamiseksi tilanteissa, joissa joustavuutta yllätyksellisesti tarvitaan.

Mustan joutsenen tarina on puhutteleva ja ajatuksia herättävä esimerkki yllättävästä muutoksesta sekä ajattelu- ja toimintatavoissamme että myös omassa yritystoiminnassamme. Tuntemattomiin uhkiin, jotka voivat muuttua yritykselle sekä mahdollisuuksiksi että uhkiksi, on vaikea yksiselitteisesti varautua. Menestyvä yritys ei voi jäädä pelkotilaan odottamaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Yrityksen pitää kehittyä ja investoida tulevaisuuteen, myös korona-aikana. Nyt on kuitenkin osattava nähdä, mihin kannattaa investoida ja mitä yrityksessä pitää kehittää. Menneisyys, takapeiliin katsominen, ja vanhoissa toimintatavoissa pitäytyminen ei välttämättä ole nyt oikea kehittämislinjaus.

Pitää nähdä mahdollisuuksia enemmän kuin uhkia. Rohkeus ja näkemyksellinen tulevaisuuteen katsominen ovat osa yrityksen menestymiskonseptia korona-aikana. Mustan joutsenen tarina on opettanut yritysjohtoa pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuden toimintamalleja ja varautumaan myös yllätyksiin, joita emme tänään edes tunne.