Hallituksen tehtävänä on edistää yrityksen omistajien etua yrityksessä. Hallitus on omistajien agentti ja edunvalvoja. Se pyrkii toiminnassaan ja päätöksenteossaan yhdistämään yrityksen liiketoiminnallisen menestymisen omistajien tavoitteisiin. Hallituksen perustehtävät määrittyvät juuri edellä mainituista tavoitteista. Hallitus päättää yrityksen liiketoiminnan strategisista tavoitteista ja linjauksista sekä osallistuu myös niiden valmisteluun sekä valvoo strategisten tavoitteiden toteutumista. Hallitus vahvistaa yrityksen vuosibudjetin ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Hallituksen ydintehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon valinta sekä yrityksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestäminen.

Nämä tehtävät ovat pk-yrityksen menestymisen kannalta elintärkeitä. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, millainen hallitus pk-yrityksellä on ja miten se toimii? Huonosti toimiva ja osaamaton hallitus voi johtaa yrityksen vaikeuksiin ja toisaalta taas osaava hallitus tukee ja edistää pk-yrityksen toimintaa monin tavoin. Hyvä hallitus on pk-yritykselle erinomainen investointi ja vakuutus liiketoiminnan riskejä vastaan.

Pk-yritys tarvitsee erityisen kipeästi osaavaa hallitusta, koska sillä on toiminnan pienuudesta johtuen niukkuutta liikkeenjohtamisen osaamisresursseista. Juuri pk-yrityksen kannattaa aktiivisesti kehittää hallitustyöskentelyä ja hankkia hallitukseen osaavia hallitusjäseniä tukemaan pk-yrittäjän toimintaa. Hallituksen merkittävin lisäarvo yrittäjälle syntyy mahdollisuudesta käydä hallituksessa keskusteluja ja pohtia vaihtoehtoja ennen päätöksentekoa. Pohtiva, ”sparraava”, keskustelu parhaan toimintavaihtoehdon löytämiseksi on merkittävin lisäarvo, mitä hallitus voi tuoda pk-yrityksen liiketoimintaa tukemaan ja tämä lisäarvo voi olla merkittävä. Tänä päivänä lisäksi hallitus ja sen jäsenet voivat avata yritykselle ”uusia ovia” asiakkuuksiin ja uusille markkinoille sekä muutenkin edistää pk-yrityksen brändiä ja ”katu-uskottavuutta”.

Vielä nykyäänkin usealla pk-yrityksellä on vain muodollisesti toimiva hallitus, jonka lisäarvo on pieni. ”Minä, puoliso ja kahvipöytä”- malli on liian tyypillinen pk-yrityskentässä. Liki samanlainen on hyvien kavereiden muodostama hallitus, jonka merkittävin anti voi olla henkilökunnan jäsenten 50-vuotispäiville osallistuminen eikä myöskään ”vahtimestarihallitus” ole kovin suurta lisäarvoa pk-yritykselle tuottava. Hallituksen kokoukset sujuvat menneisyyden tarkastelussa ja jo toteutuneiden kuukausien tulosraporttien seurannassa. Hallituksen näkökulman pitää olla pk-yrityksessäkin 2-3 vuoden päässä – siis sen pohtimisessa, miten pk-yritys menestyy tulevina vuosina? Juuri tämä edellyttää keskustelevaa ja osaavaa hallitusta, joka ymmärtää liiketoiminnan kehittämisen tarpeet ja osaa yhdistää ne omistajien tavoitteisiin.

Onko sinun pk-yrityksellä tällainen hallitus?

 

Kirjoittaja: Kari Neilimo, vuorineuvos, taloustiet. tri, Business Kangasala Oy:n hallituksen jäsen