Taustaa uudelle elinkeino- ja matkailuohjelmalle

Kangasalan kaupunki on ollut kasvuhakuinen ja kasvava monta vuotta peräkkäin. Kaupunkistrategia on linjannut elinkeinopolitiikan tavoitteiksi uudet elinkeinoalueet ja niiden kehittämisen. Hyvä palvelu yrityksille, monipuoliset yrittäjyyden tukitoiminnot ja vapaa-aikaan monia mahdollisuuksia tuova kaupunki on profiloitunut kasvukeskukseksi ison kasvukeskuksen kainalossa. Eittämättä kasvava Tampere tuo kasvua myös Kangasalle, mutta samalla se haastaa niin asukkaita kuin yrityksiä löytämään eroja sijoittumisessa suuren ja pienen kaupungin välillä.

Kaupungin uuden elinkeinoyhtiön haasteet ovat suuria ja erilaisia. Kangasalla yritykset ovat aina pärjänneet omalla tekemisellä ja vahvalla asenteella. Kangasalla on menestyviä metalli- ja rakennusalan yrityksiä, suuri ruokatuotannon keskittymä, paljon hoivatyöpaikkoja, loistava sijainti ja upea luonto. Silti voidaan sanoa, että matkailun kultavuodet ovat jääneet taakse, mökkeily on murroksessa ja vesistöjen hyötykäyttö vaatii uudenlaista ajattelua. Muutamaa isompaa matkailualan toimijaa lukuunottamatta Kangasalan matkailu on sivutoimista, kausiluonteista ja pienimuotoista. Miten palvelut markkinoidaan ja tuotteistetaan kiinnostamaan niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin matkailijoita? Tälle kesää osuva Jukolan viesti testaa alueen matkailupalvelut monesta eri näkökulmasta.

Perinteinen teollisuusyhteiskunta on menossa jälkiteolliseen suuntaan. Yhä useampi saa elantonsa palveluista. Vähittäiskauppa on ollut suurimman muutoksen kohteena ja se yhdessä kulutustottumusten muuttumisen kanssa on sulkenut kaupan toisensa jälkeen. Metalliteollisuuden pelastus tulee robotiikan kehittymisestä, joka sekä tehostaa tuotantoa että synnyttää tarvetta uusille koneille ja laitteille. Suomalainen teknologiaosaaminen synnyttää uusia innovaatioita, jotka syntyvät globaaliin markkinaan, on hienoa, että tässä tapauksessa yliopistomaailma sijaitsee lähietäisyydellä. Koulutus- ja pelitoimialat kasvavat edelleen, keinoäly ja terveys- ja ympäristöteknologiat kehittyvät ja osaamisen koulutukselle syntyy kysyntää. Yhteisölliset millenniaalit ovat valmiita jakamaan ja lainaamaan, omistaminen ei ole tarpeen asumisessa tai hyödykkeissä.

Uuden elinkeino- ja matkailuohjelman tulisi löytää ne päätavoitteet, jotka yhdessä yleisten trendien kanssa vahvistavat alueen yritysten elinvoimaa, synnyttävät uusia yrityksiä ja työpaikkoja ja luovat pohjan ammattimaiselle matkailubisnekselle. Kärkihankkeista Lamminrahkan teollisuusalueen rakentaminen päästään aloittamaan kohtuullisen ajan sisällä. 12-tien varteen Tampereen rajalle nousee 30 tontin toimitilakeskittymä. Hybridikorttelit, luontoarvot ja iso asuinalue kouluineen muodostavat upean kokonaisuuden. Kierotalouskeskittymä Tarasten alueella rakentuu rivakasti ja sitä kautta nähdään uudenlaista kierrätysosaamista maanlaajuisestikin tarkastellen isossa kokoluokassa. Saarenmaan kehityshankkeet hakevat vielä paikkaansa. Tarvitaanko sille alueelle uusia resurssimalleja, energiaratkaisuja vai tulisiko sinne vain yksi toimija, joka operaattorin roolissa kasvattaisi teollisuuspuisto 2.0 mallikylän?

Uutta elinkeino-ja matkailuohjelmaa rakennetaan trendikkäästi, mutta paikallisesti, modernisti, mutta vanhaa kunnioittaen, osaamista lisäämällä ja olosuhteet huomioon ottaen. Uusi elinkeinoryhmä linjasi, että elinkeino- ja matkailuohjelman pitää katsoa tulevaisuuteen, mutta samalla sen pitää mahdollistaa ketterät kokeilut ja nopeat epäonnistumiset. Tuon hienompaa ohjetta ei tässä tilanteessa olisi voinut saada – tästä on hyvä lähteä kehitystyöhön.

Kirjoittaja: Päivi Kuusivaara, toimitusjohtaja, Business Kangasala Oy