Vehoniemen automuseossa toteutetaan unelmia jo neljännessä polvessa

Vehoniemen automuseo juhli toukokuussa 2019 joukkorahoituskampanjalla remontoidun museon ja uuden lasitetun terassin avajaisia aurinkoisissa tunnelmissa. Automuseon yrittäjät, museonjohtaja Leila Suutarinen ja hänen kahvilaa pyörittävä tyttärensä Pauliina Suutarinen ovat hyvä esimerkki siitä, että kun tahtoa riittää, keinotkin löytyvät.

– Meillä oli unelma, johon uskoimme. Teimme töitä sen eteen ja se toteutui. Olen ylpeä ja onnellinen siitä, että saan tehdä tyttäreni kanssa töitä päivittäin. Hän on sitoutunut museoon sataprosenttisesti, Leila Suutarinen iloitsee Pauliina-tyttärensä vierellä.

”Vehoniemen Unelma” toteutui yli odotusten.

Talven 2018 – 2019 aikana tehdyssä remontissa uusittiin museorakennuksen ulkokatot, rännit ja lämmitysjärjestelmä, keittiö-, kahvio ja saniteettitilat, katettiin, lämpöeristettiin ja lasitettiin vanha ulkoterassi sekä rakennettiin uusi ulkoterassi Roineen puolelle. Rahat remonttiin koottiin Vehoniemen Unelma -nimisellä joukkorahoituskampanjalla, joka on yksi Suomen suurimmista itse toteutetuista joukkorahoituskampanjoista.

– Sataa tuhatta euroa lähdettiin aluksi hakemaan ja loppusummaksi tuli 145 000 euroa. Lisäksi saimme ”synttärirahaa” 20 000 euroa, EU:n maaseudun kehittämisen investointiavustusta 68 000 euroa ja loppuosan lainoitti Aito Säästöpankki. Kampanjan suojelijana toimi ”Euroopan nopein nainen”, kolminkertainen Top Fuelin Euroopan mestari Anita Mäkelä.

Synttärirahalla Leila Suutarinen tarkoittaa vuoden 2018 helatorstaina automuseolla vietettyjä ”Leila ja Letukka” -150-vuotisjuhlia, jolloin tuli kuluneeksi 60 vuotta hänen syntymästään ja 90 vuotta siitä, kun hänen isoisänsä Toivo Sallinen aloitti ammattimaisen liikenteen Karjalan Kannaksen Kivennavalla. Liikennöinnin Sallinen aloitti 1928-vuosimallin Chevrolet Capitol Truckilla eli Letukalla, jollainen löytyy myös automuseon kokoelmista.

Erikoiseksi kampanjan teki se, että sitä ei hallinnoitu valmiilla alustalla, vaan Leila ja Pauliina Suutarinen hallinnoivat sitä itse. Lahjoittajia kertyi yli tuhat, ja yksi lahjoittajataho saattoi käsittää useampia ihmisiä.

– Kampanja oli helppo toteuttaa, kun museon aukioloaikoina asiakkaat itse kysyivät, voivatko osallistua siihen. Se onnistui ostamalla 20 euron munkkikahvit, jolloin lahjoittaja sai Vehoniemen ystävät -pinssin. Monella eläkeläisellä ei ole tietokonetta eikä nettiä, joten tällä tavalla olimme lähempänä ihmisiä. Tuntui, että kampanjalla rakennettiin myös yhteisöllisyyttä, Leila Suutarinen toteaa.

Remontin valmistuminen on tuonut huikeasti lisää kävijöitä jo toukokuuhun mennessä. Nyt yrittäjien suurimpana haaveena on saada tänä vuonna neljännesmiljoona kävijää rikki.

Vehoniemen Automuseon vanha ulkoterassi sai ”Vehoniemen unelma” -nimisellä joukkorahoituskampanjalla lämpöeristeet ja lasiseinät sekä aurinkoisen lisäosan Roineen puolelle.

Tunnelmallinen ja avara talven 2018 – 2019 aikana uusittu kahvila on Pauliina Suutarisen valtakuntaa.

Tavoitteena neljännesmiljoona kävijää

Autounelmia on toteutettu Leila Suutarisen perheessä jo monessa polvessa. Hänen isänsä Olavi Sallinen jatkoi Toivo Sallisen aloittamaa kuljetusliiketoimintaa 1980-luvun alkuun saakka. Vehoniemen Automuseon Olavi ja Lilja Sallinen perustivat vuonna 1983.

– 1970-luvun lopulla isä alkoi sairastella. Hänestä kuljetusliiketoiminta oli raskasta ja raastavaa, joten hän luopui kahdesta kuljetusliikeyrityksestään ja toteutti unelmansa automuseosta, Leila Suutarinen kertoo.

Jo lapsesta asti isänsä yrityksessä mukana ollutta ja hallintotieteitä tuolloin opiskelevaa Leilaa pyydettiin kuljetusliiketoiminnan jatkajaksi, mutta automuseo kiinnosti enemmän. Taakse jäi myös mahdollinen ura pankin- tai kunnanjohtajana, mutta päätös ei ole harmittanut päivääkään. Automuseo on Leila Suutariselle sekä harrastus että työ.

– Olen ollut mukana museon perustamisvaiheesta lähtien, vuodesta 2010 alkaen tittelillä museonjohtaja. Aluksi meillä oli pääsymaksu, mutta parikymmentä vuotta sitten päätimme pyörittää toimintaa pelkän kahvilatuoton voimin.

Ratkaisun takana oli reissu Lahden Taidemuseon kiinalaisten terrakottapatsaiden näyttelyyn, jonka lipussa komeili liuta sponsoreita. Silti lipusta piti pulittaa 60 markkaa. Se innoitti Leila Suutarisen perheineen kokeilemaan ilmaista sisäänpääsyä ja hankkimaan yhteistyökumppaneita.

Aluksi riskaabelilta vaikuttava päätös on ollut toimiva, sillä kävijämäärät lähtivät ilmaisen sisäänpääsyn myötä selvään nousuun. Viime vuonna Vehoniemen automuseolle kirjattiin 232 000 kävijää, vaikka ovensuun mittari ei aivan jokaista sisääntulijaa rekisteröikään. Remontin valmistuminen on tuonut huikeasti lisää kävijöitä jo toukokuuhun mennessä. Nyt yrittäjien suurimpana haaveena on saada tänä vuonna neljännesmiljoona kävijää rikki.

Leila Suutarisen käyntikortissa lukee tittelinä ”The First Lady”. Nimi juontaa hänen isänsä Olavi Sallisen ”seurustelu-upseerin” virkaan.

Monenlaista tekemistä yhden pysähdyksen taktiikalla.

Vehoniemen Automuseo käsittää näyttelyn ja kahvila-ravintolan lisäksi pienoismalli- ja lahjatavaramyymälän. Lisäksi vierestä löytyy Metsähallituksen ylläpitämä näkötorni ja ympäröivällä komealla harjulla kiemurtelee kaksi ulkoilupolkua.

Museon kahvilasta saa takuutuoreita leivonnaisia ja suolapalaa, sillä keittiössä leivotaan joka päivä. Kävijöiden suosikkeja ovat rapeareunaiset lusikkamunkit sekä kuohkea valkosuklaakakku. Kahvilatiskin päästä saa Minetin irtojäätelöä lukemattomina eri makuina. Kesäperjantaisin motoristit kokoontuvat Vehoniemen Automuseon pihalle sankoin joukoin.

– Kesäsesonkina emme itse järjestä tapahtumia, vaan harrastejärjestöt kokoontuvat täällä sovittuina viikonpäivinä, Leila Suutarinen kertoo.

Kesäisin automuseossa on yrittäjien lisäksi kaksi vakituista työntekijää sekä kymmenkunta määräaikaista tai satunnaisesti töihin kutsuttavaa työntekijää. Museo on kiinni joulukuun puolivälistä helmikuun loppuun, jolloin työntekijät ovat lomautettuina. Moni viettää lomansa Leila Suutarisen mukaan etelän lämmössä.

Yksi Leila Suutarisen suosikeista, Komea Ford T Ames Runabout vuodelta 1919, viettää tänä vuonna 100-vuotispäiviään.

Automuseon sijoittaminen luonnonkauniille Vehoniemen harjulle sai 1980-luvun alussa ankaraa kritiikkiä, joka museon auettua 1983 laantui nopeasti.

Tuhansien muistojen museo

Olavi Sallisen periaatteena oli, että autot on tehty ajamista varten, joten kaikki Vehoniemen automuseon näyttelyautot ovat ajokunnossa. Hänelle oli myös tärkeää, että kaikilla suvun naisilla on rekkakortit ja taito ajaa synkronoimattomilla vaihdelaatikoilla. Niinpä ei ole mitenkään yllättävää, että tytär sai 16-vuotislahjaksi komean Studebaker State Commanderin vuosimallia 1938.

Leila Suutarinen on alkuperäiskuntoisen, reilut 80 000 kilometriä ajetun auton toinen omistaja. Auto on harvinaisuus, koska muut sota-ajan nelioviset autot pakko-otettiin armeijan käyttöön.

– Ottojoukoissa mukana ollut auton omistaja oli ”unohtanut” oman autonsa. Niinpä jälkipolville on säilynyt tämä yksi alkuperäiskuntoinen auto, Suutarinen toteaa tyytyväisenä.

Kun museonjohtajaa ei museossa näy, tietää henkilökunta, mistä häntä etsiä.

– Kun stressaannun, menen Studebakerin takapenkille istumaan. Autoa ei ole verhoiltu uudestaan, joten siellä leijuu hieman ummehtunut sikarin ja parfyymien sekamelska, joka vie menneen maailman tunnelmaan, hän kertoo.

Tytär Pauliina sai reilut kymmenen vuotta sitten 18-vuotissyntymäpäivälahjaksi näyttävän mustan ja kromin kiiltävän Marmon Big Eight Limousinen vuosimallia 1930. ”IsoMusta” on ollut muun muassa Fiskarsin rautatehtaan vuorineuvos Lindsay von Julinin käytössä.

– Tässä suvussa harrastetaan vanhoja autoja neljännessä polvessa. Isoisäni ja isäni harrastivat niitä aikanaan ja minä ja Pauliina jatkamme. Osallistuimme viime loka-marraskuun vaihteessa vuoden 1928 Chevrolet-kuorma-autolla Veteraanikuorma-autoseuran loska-ajoihin ja käymme säännöllisesti cruising-tapahtumissa, esimerkiksi Tampereella Mustalahdessa.

Koska toimistotöitä tulee tehtyä kotonakin, Leila Suutarinen irrottautuu töistä lähtemällä Viroon. Menen silloin, kun Tallinnan autoklubin jäsenet kokoontuvat tai lähden Tarttoon. Vaikka en tunne sieltä juuri ketään, mobilistiporukassa tutuiksi tullaan nopeasti, hän hymyilee.

Vehoniemen Automuseo
www.automuseo.com
Vehoniemenharjuntie 92
36570 Kangasala, Kaivanto
(03) 376 7795

Teksti
Eila Lokka,
Enerzia Koulutus ja Viestintä

Kuvat
Tero Hakala,
Studio Pelisalmi Oy