Kestävyysraportointi (CSRD)
“Corporate Sustainability Reporting Directive” on EU:n yritysvastuuta koskeva direktiivi, joka astuu voimaan vuonna 2024 ja tuo yrityksille entistä laajemmat raportointivelvoitteet. Direktiivillä yhdenmukaisestetaan ESG-raportoinnin sisältöä ja tehdään siitä asteittain lakisääteistä. Aluksi raportointivelvoite koskettaa yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä.
Vaikka pk-yritykset eivät ole suoraan velvoitettuja raportoimaan vastuullisuudestaan, ne voivat joutua raportoimaan esimerkiksi arvoketjunsa ilmasto- ja ihmisoikeusvaikutuksista suuryritysasiakkaidensa ja muiden sidosryhmien kiristyvien kestävyys- ja vastuullisuusvaatimusten kautta.
Muita raportointivaatimuksia
Pankit ja muut rahoituslaitokset sekä yritystukia myöntävät organisaatiot vaativat jo yhä useammin pieniltäkin yrityksiltä vastuullisuus- tai kestävyysraportointia, kun neuvotellaan rahoituksen ehdoista. Vaatimukset raportoinneille ovat vielä hyvin eritasoisia ja vapaamuotoisia, mutta yrityksen kannattaa varautua pohtimalla omia vastuullisuustoimiaan jo etukäteen. Uuden aloittavan yrittäjän kannattaa jo liiketoimintasuunnitelmaa laatiessa ottaa huomioon vastuullisuusasiat ja sisällyttää ne liiketoimintasuunnitelmaansa.
Tulevaisuudessa liiketoiminnan ympäristövaikutukset ja muut vastuullisuusnäkökulmat tulevat heijastumaan yhä suoremmin yrityksen rahoituksen saatavuuteen ja rahan hintaan.
EU:n taksonomian, eli rahoituksen kestävyysluokittelun tavoitteena on suunnata pääomia kestävään liiketoimintaan ja vihreään talouteen. Taksonomia luokittelee yritysten investointeja ja muita rahoitushankkeita sen perusteella, kuinka kestävinä niitä pidetään ilmaston ja ympäristön näkökulmasta. Taksonomia on astunut voimaan 2022 ja se koskettaa suurimpia yrityksiä ja myöhemmin listautuneita pk-yrityksiä.
Pk-yrityksen raportointi
Lyhyt ja vapaamuotoinen vastuullisuusraportti sisältää yrityksen esittelyn, henkilöstön, omistajat, tuotteet, tuotannon, arvot, mission ja vastuullisuuden eteen tehdyt ratkaisut ja toimenpiteet.
Raportin lukijan on hyvä saada tietää, että vastuullisuuden lähtökohta ei ole pelkästään lakien noudattaminen, vaan niiden minimivaatimusten ylittäminen. Raportti voi kertoa myös sen, millaisia muutoksia yritys on tässä suhteessa toiminnassaan vuosien varrella tehnyt.
Erityisesti pk-yrityksissä kannattaa keskittyä sellaisten tekijöiden esille tuomiseen, joilla on merkitystä juuri yrityksen sidosryhmille. Raporttiin kannattaa sisällyttää esimerkiksi sponsoroinnnit, selvitykset jätteiden käsittelystä sekä vapaaehtoiset ympäristötoimet.
CSRD-direktiivin mukainen kestävyysraportointi toteutetaan tiettyjen standardien mukaan. Vaikka CSRD ei koske listaamattomia pk-yrityksiä, niidenkin sidosryhmät, kuten pankit ja sijoittajat, peräänkuuluttavat avointa kestävyystietoa. Pk-yritysten kestävyysraportoinnille on tulossa yksinkertaisemmat ja vapaaehtoiset standardit.
Mikro- ja pk-yrityksen vastuullisuusraportti voi sisältää esimerkiksi seuraavat osa-alueet:
- Yrityksen esittely: yleiskatsaus yrityksestä, sen toiminnasta ja tuotteista.
- Henkilöstö: tiedot yrityksen työntekijöistä ja heidän roolistaan yrityksessä.
- Omistajat: tietoa yrityksen omistajista ja heidän roolistaan yrityksen toiminnassa.
- Arvot ja missio: yrityksen arvot ja missio, ja miten ne ohjaavat yrityksen toimintaa.
- Vastuullisuuden eteen tehdyt ratkaisut: kuvaus yrityksen vastuullisuuteen liittyvistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.
Raportti voi myös sisältää tietoa yrityksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta vastuusta. Olennaista raportoinnissa on keskittyä nykytilanteeseen ja tavoitteiden asettamiseen.
Teknologiateollisuus ry:n julkaisemaan Kilpailuetua-vastuullisuudesta -opas yrityksille ehdottaa vastuullisuusraportin sisällöksi seuraavaa:
Osio 1: Johdon näkökulma ja sitoutuminen
– Mitä vastuullisuus yrityksessä käytännössä tarkoittaa
Osio 2: Yritys lyhyesti
– Strategia ja liiketoimintamalli
– Keskeiset taloudelliset tunnusluvut sekä muut liiketoiminnan tärkeät luvut ja taustat
(ml. henkilöstömäärä, omistus, verot)
Osio 3: Vastuullisuusvisio ja -ohjelma
– Erottuva visio vastuullisuudesta: mitä saadaan aikaan
– Olennaisuusanalyysi
– Vastuullisuusohjelma: Teemat, tavoitteet ja toimenpiteet pilkottuna aikajanalle
Osio 4: Saavutetut vaikutukset, kohokohdat ja esimerkit
– Miten vastuullisuustyön toteutumista mittaroidaan ja seurataan
– Mikä on vastuullisuustyön nykytila, miten tavoitteissa on onnistuttu ja mitkä ovat
keskeiset saavutetut tulokset ja työn kohokohdat
– Asiakascaset ja/tai muut ulkoiset projektit
Osio 5: Mitä seuraavaksi?
– Mihin panostetaan seuraavaksi, ja mitä henkilöstö ja asiakkaat voivat odottaa jatkossa
