Rakentaminen

Rakennusala tulee lähitulevaisuudessa elämään murroksessa, kun monista nykyisistä toimintamalleista siirrytään kohti kiertotaloutta. Lisäksi muuttuva lainsäädäntö tulee vaikuttamaan rakennusalaan.

Maapallon luonnonvaroista noin 50 % ja jalostamattomasta energiasta noin 40 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. (https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous). Suomessa rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat kolmasosan maan kokonaispäästöistä. (https://rt.fi/tietoa-alasta/ymparisto-ja-ilmasto/)

Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys vähentävät tehokkaasti uusien tuotteiden valmistamisessa syntyviä päästöjä sekä jätteen määrää.

Uusi rakentamislaki 2025

Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Lakiuudistuksella edistetään kiertotaloutta monin tavoin. Jatkossa uudisrakentamista ohjataan vähähiiliseksi ja ilmastopäästöt huomioidaan rakennusten koko elinkaaren ajalta sekä erityisesti materiaalivalinnoissa. Laki sisältää teknisen vaatimuksen rakennuksen vähähiilisyydestä, joka osoitetaan laskennallisesti ilmastoselvityksellä. Myös materiaaliseloste on laadittava uudelle ja laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle.

Lakiin sisältyy myös vaatimukset uusien rakennusten pitkäikäisyydestä, muunneltavuudesta, korjattavuudesta sekä purettavuudesta. Rakennus- ja purkuluvan hakijan tulee selvittää rakennuksen purkamisessa vapautuvat materiaalit. Rakentamislupaa haettaessa tulee esittää selvitys rakennus- ja purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien ja rakennuspaikalta kuljetettavien maa- ja kiviaineisten ja vaarallisten aineiden määristä.

Uuden rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Tällä hetkellä laki on lausuntokierroksilla Orpon hallitusohjelman mukaisten muutosten vuoksi.

Lain ja tehtävien muutosten tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa, selkeyttää valitusoikeutta ja täsmentää vastuukysymyksiä. Lailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, parannetaan rakentamisen laatua, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.

Rakentamisen resurssitehokkuus

Resurssitehokkuuden kehittäminen on tärkeää sekä ympäristön että taloudellisen tehokkuuden kannalta.

• Tuotantoprosessien tehostaminen: Energiatehokkaampien laitteiden käyttö tai prosessien uudelleenjärjestäminen vähentää hukkaa.
• Tehokas logistiikka: Tavarantoimitusten optimointi vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja kustannuksia.
• Sivutuotteiden ja jätemateriaalien hyödyntäminen: Esimerkiksi rakennusjätteen kierrättäminen tai uudelleenkäyttö vähentää uusien materiaalien tarvetta.
• Tuotteiden uudelleenkäyttö: Soveltuvien vanhojen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö uusissa projekteissa voi vähentää uusien materiaalien tarvetta ja jätemäärää.
• Tuotteiden ominaisuuksien kehittäminen: Energiatehokkaampien tai pitkäikäisempien materiaalien kehittäminen voi vähentää energiankulutusta ja jätteen määrää pitkällä aikavälillä.
• Uudenlaisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto: Vuokraus- tai lainauspalvelut voivat vähentää uusien tuotteiden tarvetta.

Green Building Council Finland: Näin maksimoidaan rakennustyömaan kierrätysaste

• Nimeä työmaalle kiertotalousvastaava
• Käy läpi materiaalivirrat urakan aloituspalaverissa, missä vaiheessa syntyy mitäkin jätettä
• Integroi kierrätys logistiikkakalenteriin
• Varaa työmaalla paikka sisäiselle kierrätykselle ja koordinoi työmaiden välistä uudelleenkäyttöä
• Valitse oikeankokoiset jäteastiat, ei aina tarvita jätelavaa
• Kartoita mahdollisuudet ylijäämätuotteiden uudelleenkäyttöön toimittamiseksi
• Määrittele kannusteet jätteen määrän vähentämiseen ja kierrätysasteen kasvattamiseen (kiertotalousvastaava, työnjohto, aliurakoitsija)
• Selvitä ajoissa paikalliset kierrätysmahdollisuudet
• Perehdytä paikkakunnan jätehuoltokäytännöt: huomioi että myös muut kuin suomea spuhuvat työntekijät tietävät lajittelun periaatteista
• Opasta ja seuraa, anna hyvää palautetta onnistumisista ja rakentavaa kritiikkiä lajitteluvirheistä
• Tiedota kaikkia työntekijöitä kierrätysasteen kehityksestä ja kiitä onnistumisista
• Selosta jätelajit ja niiden keräysmäärät kaikille
• Seuraa edistymistä työmaakierroksilla
• Käy työmaakokouksissa läpi myös jätehallinnan tilannetta

Purkukohteiden materiaalien hyödyntäminen

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa tulee olemaan tulevaisuutta. Uusiotuotteiden käyttö säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä sekä syntyvän jätteen määrää.

Betoni

Betoni on massaltaan suurin syntyvä jätejae. Betonin valmistus kuluttaa paljon uusiutumattomia luonnonvaroja ja noin 90 % betoninvalmistuksen hiilidioksidipäästöistä tulee sementin valmistuksesta. Betonia voidaan hyödyntää murskattuna korvaamaan kiviaineksia esimerkiksi maarakentamisessa. Murskattua betonia voidaan käyttää myös uuden betonin raaka-aineena. Suomessa uusiobetonin kierrätysaste ylittää 80 %.

Puu

Puu on monipuolinen materiaali, joka toimii myös hiilinieluna ja siihen varastoitunut hiili säilyy puussa koko sen käyttöiän. Puupurkujäte on käsittelemätöntä puujätettä (hirret, kattotuolit), käsiteltyä ja sekalaista puujätettä (maalattu ja pinnoitettu puu, vaneri ym.) sekä kyllästettyä puujätettä. Puupurkujätteen laadun tunnistaminen on tärkeää jatkokäyttöä suunniteltaessa. Käsittelemätön puujäte on helpoin hyödynnettävä, mutta sen käytön suurin este on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Käsittelemätön ja sekalainen puujäte on sekalainen jae, joissa on käytetty erilaisia kemikaaleja. Kyllästetty puujäte sen sijaan on vaarallista jätettä. Suomessa jätepuuta hyödynnetään enemmän energiantuotannossa kuin uusiokäytössä.

Metalli

Teräksen ja alumiinin valmistus aiheuttaa merkittäviä päästöjä ja metallijäte kierrätetään nykyisellään lähes kokonaan. Metallin ominaisuudet eivät kärsi uudelleenkäytöstä ja metallien purkaminen ja lajittelu on myös usein muita jätelajeja helpompaa.

Lasi

Erityisesti ikkuna- ja tasolasit voidaan käyttää uudelleen. Lasijätettä voidaan hyödyntää uuden lasin, lasivillan tai vaahtolasin valmistuksessa. Tulenkestävää lasia ei voi kierrättää. Lasilajit tulee erotella jo keräysvaiheessa.

Muovi

Muovijätteen kokonaismäärä on suhteellisen vähäinen rakennustyömailla. Muovilajeja on useita ja muovijätteen hyödyntäminen uusiomateriaaleissa vaatisi tehokkaampaa lajittelua.

Kipsi

Kipsilevyt voitaisiin hyvin hyödyntää uudelleen kierrätyskipsinä, mutta kipsilevyjen purkaminen on hankalaa ja ne päätyvät usein sekajätteeseen.

Eristeet

Useat eristemateriaalit voidaan käyttää uudelleen, vaikka niiden edullisuuden takia se ei useinkaan ole kannattavaa. Esimerkiksi vaahtolasimursketta valmistetaan kierrätyslasista ja se on hyvin kevyt ja kestävä eriste.

Miten aloittaa resurssitehokkaiden ratkaisujen käyttö ja edistää rakentamisen kiertotaloutta?

• Liiketoimintamahdollisuudet. Vaikka materiaalien uudelleenkäytössä on paljon haasteita, siinä on myös mahdollisuuksia. Ne toimijat, jotka lähtevät etunenässä kehittämään yrityksensä resurssitehokkaita ratkaisuja, ovat edelläkävijöitä ja tulevat hyötymään siitä. Lisäksi käyttökelpoisen materiaalin hyödyntäminen voi tuoda myös konkreettisia säästöjä. Muistathan aina tuoda oman osaamisesi esiin!
• Suunnittelu. Ennen jokaista rakennusvaihetta tulisi suunnitella ja kartoittaa vaihtoehdot tarkasti. Myös purkaminen ja purkumateriaalien kierrätys tulee suunnitella huolellisesti. Purkukartoitus on hyödyllinen apuri, jonka avulla on helppo selvittää, mitä materiaaleja voi hyödyntää.
• Markkinavuoropuhelut tilaajan ja tarjoajan välillä ovat hyödyllisiä ja auttavat löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun.
• Materiaalivalinnat. Rakennuksen kiertotalouden edistämiseen ja resurssitehokkuuteen voi vaikuttaa erityisesti materiaalivalinnoilla, jotka vaikuttavat koko rakennuksen elinkaareen. Ensisijaisesti tulisi käyttää uudelleenkäyttömateriaaleja ja toissijaisesti uusiokäyttömateriaaleja ja mahdollisimman vähän neitseellisiä materiaaleja. Muista ottaa käyttöön Materiaalipassi!
• Yhteistyö. Tilaajilla on iso vastuu kiertotalouden edistämisessä, mutta myös jokainen toimija voi omilla toimillaan edistää vastuullisempaa rakennusalaa. Tiedon välittäminen ja verkostoituminen toimijoiden välillä on tärkeää, jotta palveluntarjoajat, materiaalit ja niiden hyödyntäjät kohtaavat toisensa. Tutustu Materiaalitori-palveluun ja ota yhteyttä Kiertotalous Pirkanmaahan!
• Digitaalisuus. Rakentamisen resurssitehokkuuden ja kiertotalouden kehittäminen vaatii uudenlaisia digitaalisia ohjelmistoja sovelluksia. Tiedonhallinnan lisäämiselle on selkeä tarve. Lue Ympäristöministeriön kehitystyöstä lisää täältä.