Kaksi keskustaa – yksi suunta

Kangasala kasvaa vauhdilla Tampereen naapurissa. Lyhyet välimatkat, toimivat yhteydet ja kehittyvä keskustarakentaminen houkuttelevat nyt sekä investointeja että uusia asukkaita. Kaupungissa asuu jo yli 34 000 asukasta, ja kasvu jatkuu.

Kangasala on kaupunki, jossa kaksi keskustaa elää rinnakkain. Niin sanottu kulttuurikeskusta ja Lentolan kaupallinen keskus eivät kilpaile, vaan täydentävät toisiaan. Mutta miten tähän on päädytty, ja mitä tämä tarkoittaa arjen kannalta, Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara ja Kangasalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jari-Matti Auttila?

– Perinteinen keskusta on kasvanut palveluiden, kulttuurin ja hallinnon ympärille – Kangasala-talo, kirjasto, uimahalli ja tori muodostavat tiiviin ydinalueen, jossa arki ja tapahtumat kohtaavat. Tämän kokoisessa pitäjässä maantiede asettelee rajoja. Kaikki ei vain mahdu yhteen ytimeen, ja siksi on luontevaa, että meillä on kaksi keskustaa. Väki on tottunut ja keskustojen välillä liikutaan sujuvasti, toteaa Auttila.

– Lentola taas on syntynyt myöhemmin, valtatie 12:n varteen, kun kaupalliset toiminnot ovat hakeutuneet sinne, missä tilaa on enemmän ja saavutettavuus autolla on helppoa. Tämä kehitys ei ole poikkeus – sama ilmiö näkyy monissa suomalaisissa kaupungeissa, joissa isot marketit ja ketjut rakentavat omat keskuksensa kaupungin laidoille, lisää Kuusivaara.

Keskustojen erilaiset roolit näkyvät arjessa. Kulttuurikeskusta on tapahtumien, palveluiden ja kohtaamisten paikka. Siellä käydään kirjastossa, uimahallissa, konserteissa, lounaalla ja torilla – Lentola taas on selkeästi kaupallinen keskus, jossa isot marketit ja erikoisliikkeet palvelevat laajaa asiakaskuntaa – myös naapurikunnista.

Mikä tekee keskustasta elävän?

Kuusivaara ja Auttila nostavat esiin kolme ydinasiaa: saavutettavuus, palvelut ja yhteisöllisyys.

– Yrityksen kannalta elinvoima syntyy asiakkaista, ja väki saadaan paikalle hyvällä saavutettavuudella. Kangasalan keskustaan on helppo tulla – linja-autoasema, ohitustie, hyvät reitit, toteaa Auttila.

– Myös peruspalvelut vetävät: poliisi, apteekit, terveyspalvelut. Kangasala on menestynyt hyvin Livcy-elävyysindeksivertailussa, jossa tarkastellaan sitä, ovatko kaikki kaupunkilaisen päivittäiset tarpeet saavutettavissa kestävillä liikkumismuodoilla 15 minuutin sisällä kotoa, jatkaa Kuusivaara.

Yhtä mieltä Auttila ja Kuusivaara ovat siitä, että kaupungin ravintolapalvelut ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti. Tarjonta on monipuolista ja ruoka hyvää, kesäisin myös terassit vetävät ihmisiä; tapahtumia ja livemusiikkia on tarjolla.

Kangasalan keskustan vahvuus on tiivis palveluverkko ja kulttuuritarjonta. Lentolassa taas asiakasvirrat syntyvät laajasta valikoimasta ja kulkemisen helppoudesta. Pyöräilyn laatukäytävät ja seudullinen reitistö yhdistävät keskustat ja tuovat myös uusia mahdollisuuksia liikkumiseen.

Miten rakennetaan elinvoimaa?

Kaupungin rooli elinvoiman mahdollistajana korostuu erityisesti kaupunkisuunnittelussa. Uudet hankkeet, kuten Timanttikorttelin liiketilat ja torin kehittäminen, tuovat lisää mahdollisuuksia sekä yrittäjille että asukkaille.

– Keskustan Timanttikorttelin katutason liiketilat tuovat uutta elinvoimaa sinne, missä asiakkaat ja asukkaat jo ovat – tilat ovat vuokrattavissa ja valmistuvat kesällä 2026, kertoo Kuusivaara ja jatkaa:

– Torin kehittäminen ja toripaviljonki Viuhka tähtäävät ympärivuotiseen elävyyteen ja monipuoliseen tarjontaan.

Yksi Kangasalan vahvuuksista on tapahtumien kirjo – mutta haastattelussa nousee esiin myös tarve jatkuvuudelle ja suunnitelmallisuudelle.

– Iso tapahtuma tuo väkeä yhdeksi päiväksi. Tarvitaan toistuvuutta – joka kuun ensimmäisenä tiistaina jokin juttu, joka tarttuu ihmisten arkeen, pohtii Auttila

–  Matalan kynnyksen tapahtumia: ravintolapäiviä, siivoustempauksia, kirppiksiä. Sama logiikka sopii myös Lentolaan – varaosapäivä, ulkoiluvaateviikonloppu, hampurilaislauantai – yritykset mukaan jakamaan toteutusta, ideoi Kuusivaara.

Sekä elinkeinoyhtiössä että yrittäjäyhdistyksessä ollaan samaa mieltä siitä, että pop-up -kaupat, joustavat tilaratkaisut ja lyhytkestoinen vuokraus sekä yhteisölliset kahvilat ja etätyötilat ovat tulevaisuutta – ne tuovat elämää keskustoihin ja mahdollistavat uudenlaista yrittäjyyttä.

Missä on parannettavaa, mitä pitäisi kehittää?

Kuusivaara ja Auttila nostavat esiin myös muutamia haasteita: markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen, asukkaiden osallistaminen ja palveluiden monipuolistaminen ovat asioita, joissa on vielä parannettavaa.

– Markkinoinnissa meidän pitää tehdä näkyväksi se, että milloin esimerkiksi torilla tapahtuu, toteaa Kuusivaara.

– Ja yhteistyötä voidaan vielä tiivistää eri toimijoiden välillä, kun kaupunkiin on tulossa esimerkiksi jokin iso tapahtuma, lisää Auttila.

Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että valtatietä ohiajavat pitäisi houkutella nousemaan useammin ramppeja ylös ja poikkeamaan keskustassa ja Lentolassa. Ehkä sitä ei kannata tehdä betoniporsailla, mutta houkuttelevilla mainoksilla ja kampanjoilla. Ja samalla pitäisi saada uimahallikävijät ja Kangasala-talon kulttuurivieraat käyttämään enemmän paikallisia palveluita.

Kangasalan keskustassa asumisen tiivistyminen näkyy jo elävyytenä, mutta jotta se heijastuisi laajemmin yrityksiin, tarvitaan keskustaan lisää perheasuntoja ja monipuolisia palveluja. Tähän tarpeeseen tulee osaltaan vastaamaan Timanttikortteli.

Tulevaisuuden Kangasala – yhteisöllinen, monipuolinen ja sopivan kokoinen

Kangasalan kaksi keskustaa eivät ole kompromissi, vaan mahdollisuus. Ne tarjoavat erilaisia ympäristöjä, jotka palvelevat sekä asukkaita että yrityksiä. Tulevaisuuden Kangasala rakentuu yhteisöllisyydestä, monipuolisista palveluista ja toimivasta kaupunkisuunnittelusta.

– Me emme ole enää pieni – mutta emme liian suurikaan. Olemme sopivan kokoinen kaupunki, jossa kenenkään ei tarvitse jäädä yksin. Tänne muuttaneet ihmiset ja yritykset muistavat aina kehua sitä, kuinka mukavia ihmisiä täällä asuu ja kuinka helppoa täältä on saada palvelua ja verkostoitua, toteaa Kuusivaara.

– Tuo muuten pitää paikkansa. Varsinkin se mitä minä tiedän, tulee yrityskentän puolelta. Kokemus siitä, että täällä ei jää yksin, on iso asia. Yhteishenki on hyvä ja täällä on tekemisen meininki. Kangasala ei ole pysähtynyt hetkeksikään, päättää Auttila.

Artikkeli on julkaistu alunperin Bisnestä Kangasalla – Kaksi keskustaa -lehdessä.

Teksti: Senni Jalonen
Jari-Matin ja Päivin kuva: Senni Jalonen
Muut kuvat: Tero Hakala, Studio Pelisalmi