Kuntapäättäjät rakentavat alueellista elinvoimaetua Kangasalla

Marika Uusi-Illikainen

valtuutettu, kuntayhtiön hallituksen jäsen

Kangasalan uusi kaupunkistrategia nostaa yritysmyönteisyyden keskiöön. Kyse ei ole markkinointilauseesta, vaan tietoisesta valinnasta: haluammeko rakentaa kunnan, jossa yritykset menestyvät, jonne ihmiset haluavat jäädä ja jossa tulevaisuus näyttää valoisalta? Tähän kysymykseen vastaaminen edellyttää, että kuntapäättäjä ymmärtää elinkeinoelämän merkityksen paitsi taloudellisesti, myös osana kunnan identiteettiä ja tulevaisuuden suuntaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korosti 28.5. Kangasalan Yritysmyönteistä elinvoimaa -tilaisuudessa, että elinvoimaetu (EVE) ei synny sattumalta. Se rakentuu yhteisellä tilannekuvalla, keskinäisellä luottamuksella ja rakenteilla, jotka tukevat yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Sama ajattelu on nyt kirjattu Kangasalan kaupunkistrategiaan. Se on lupaus, joka pitää lunastaa päätös päätökseltä.

Ymmärrystä yrittäjän arjesta

Kuntapäättäjän vastuulla on hahmottaa, mitä yrittäjän arki tarkoittaa käytännössä. Suomessa toimii yli 600 000 yritystä, joista 96 prosentissa työskentelee alle kymmenen henkilöä. Pk-yritykset tuottavat 60 prosenttia koko maan arvonlisäverosta. Ne ovat Suomen talouden selkäranka. Kangasalla tämä tarkoittaa, että paikallinen yrittäjä on usein myös naapuri, aktiivinen yhteisön jäsen ja oman alansa asiantuntija.

Yrittäjyys on aina inhimillistä toimintaa. Sen takana on ihminen, joka on ottanut riskin, kantaa vastuun ja rakentaa jotain omaa. Kuntapäättäjän tehtävä ei ole vain luoda rakenteita, vaan ymmärtää myös tämä inhimillinen ulottuvuus. Kun yrittäjä kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, syntyy luottamus. Luottamus on kaiken yhteistyön perusta.

Kun lupaprosessi viivästyy, infrastruktuuri on puutteellinen tai toimintaympäristö muuttuu arvaamattomaksi, yrittäjä ei investoi. Hän odottaa tai siirtää toimintansa sinne, missä asiat sujuvat. Tämä on päätös, jonka vaikutukset tuntuvat koko kaupungissa: työpaikoissa, verotuloissa ja palveluissa. Jokainen turha viive tai epäselvä prosessi on signaali siitä, onko kunta yritysten kumppani vai hidaste.

Kangasalan alueellinen elinvoimaetu ei synny itsestään

Kangasalan vahvuudet ovat konkreettisia: erinomainen sijainti kasvavan Tampereen kaupunkiseudun kupeessa, vetovoimainen luonto, monipuoliset matkailumahdollisuudet, kasvava väestöpohja ja aktiivinen yrittäjäyhteisö. Nämä eivät kuitenkaan muutu kilpailueduksi ilman tietoisia päätöksiä ja pitkäjänteistä työtä.

Yritysmyönteistä elinvoimaa -seminaarin tilaisuudessa nousi esiin viisi asiaa, joita tarvitaan yritysten kasvun tueksi: kannustimet kasvattaa yrityksiä, yrittäjätaidot, rahoitus, helpotusta työnantajuuteen sekä lisää kilpailua. Suomi tarvitsee sekä isoja yrityksiä että niitä, jotka haluavat kasvaa.

Alueellinen elinvoimaetu syntyy, kun kunta, yritykset ja oppilaitokset tunnistavat yhteiset tavoitteet ja rakentavat niitä määrätietoisesti yhdessä. Se tarkoittaa, että Kangasala ei kilpaile muita kuntia vastaan kopioimalla, vaan vahvistamalla sitä, mikä täällä on jo olemassa ja ainutlaatuista. Kuntapäättäjän rooli on luoda edellytykset: sujuvat lupaprosessit, toimivat infraverkot, uusyrityskeskusten palvelut ja ennen kaikkea asenne, jossa yrittäjä kohdataan kumppanina.

Kilpailun avaaminen on myös osa tätä kokonaisuutta. Kun kunta tekee hankintojaan avoimesti ja mahdollistaa paikallisten yritysten osallistumisen, se rakentaa samalla alueen elinvoimaa konkreettisesti.

Osaamispääoma on elinvoiman sydän

Elinvoimapolitiikka ei ole pelkästään yrityspolitiikkaa. Se on ennen kaikkea yhteiskuntapolitiikkaa. Alueen tärkein voimavara ei ole tontti, tie tai tukipaketti, vaan ihmiset: heidän osaamisensa, energiansa ja halunsa rakentaa jotain merkityksellistä.

Yritysten kasvu riippuu yhä enemmän siitä, löytyykö alueelta osaavaa työvoimaa. Osaamispääoma ei synny hetkessä, vaan se rakentuu vuosien kuluessa koulutuksen, kokemuksen ja yhteisön tuen kautta. Siksi koulutus, oppilaitosyhteistyö ja jatkuva oppiminen ovat investointeja, joiden tuotto näkyy hitaasti ja varmasti. Kun Kangasala panostaa laadukkaaseen koulutukseen ja kehittymismahdollisuuksiin, se rakentaa samalla yrityksille parempaa toimintaympäristöä.

Osaamispääoma on myös inhimillistä pääomaa. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka viihtyvät, kehittyvät ja haluavat jäädä. Pitovoima ei rakennu pelkällä markkinoinnilla, vaan sillä, että arki toimii, yhteisö on lämmin ja ihminen kokee olevansa tervetullut juuri sellaisena kuin on.

Maahanmuuttopolitiikka on osa tätä kokonaisuutta. Tarvitaan rakenteita, jotka auttavat kansainvälisiä osaajia juurtumaan Kangasalle ja löytämään paikkansa sekä työmarkkinoilla että yhteisössä. Jokainen kansainvälinen osaaja, joka löytää Kangasalalta kodin, tuo mukanaan uutta osaamista, uusia näkökulmia ja uusia verkostoja. Se on rikkaus, jota ei voi ostaa.

Saman pöydän ääreen

Mikael Pentikäisen mielestä jokaisen alueen pitää rakentaa oma elinvoimaetunsa tunnistamalla omat vahvuutensa ja kehittämällä niitä pitkäjänteisesti yhdessä. Kangasalla tämä tarkoittaa, että kunnan, yritysten ja oppilaitosten edustajien pitää kohdata säännöllisesti. Tätä työtä varten Kangasalla on perustettu elinkeinovoimapoliittinen toiminkunta.

Yhteinen tilannekuva syntyy jatkuvasta vuoropuhelusta. Kun päättäjä tuntee alueen yrittäjät ja ymmärtää heidän tarpeensa jo valmisteluvaiheessa, syntyy parempia päätöksiä. Tämä ei tarkoita, että kaikista asioista ollaan aina samaa mieltä, vaan että eri osapuolet istuvat saman pöydän ääreen riittävän usein ja riittävän ajoissa.

Elinvoimapolitiikka on lopulta myös tulevaisuuden uskon rakentamista. Se on viesti siitä, että Kangasala uskoo omiin asukkaisiinsa, yrittäjiinsä ja yhteisöönsä. Vetovoimainen kunta syntyy valinnoista, jotka tehdään valtuustosalissa, lautakunnissa ja arjen kohtaamisissa yrittäjien kanssa. Kun yritykset menestyvät ja ihmiset voivat hyvin, menestyy koko Kangasala.