Eurotank Oy on Suomen suurin säiliöajoneuvojen valmistaja ja edelläkävijä alallaan

Lentolassa sijaitsevan säiliörakenteita valmistavan yrityksen tuotantoprosessit ovat hiottuja, tuotekehitys jatkuvaa ja kasvu tasaista hiljalleen laskevista  markkinoista huolimatta. Eurotank Oy:n liikevaihto ylsi jo 10 miljoonaan euroon ja vientiin tuotannosta menee noin 70 prosenttia.

Tuotantotilan alkupäässä on nippu litteitä alumiinilevyjä. Toisessa päässä hallia on rivi uutuuttaan hohtavia säiliöautoja, joihin vielä tehdään viimeistelyjä sekä sähkötöitä. Kaikki se, mitä siinä välillä tapahtuu, vaatii monenlaista erityisosaamista.

Eurotank Oy:n asiakkaita ovat yritykset, jotka hoitavat polttoaineiden kuljetuksia: huoltoasemille, bussiyhtiöille, kuljetusliikkeille, lentokentille, kiinteistöille. Asiakas tunnetaan hyvin niin teknisten vaatimusten ja maakohtaisten erojen kuin muidenkin mieltymysten osalta.

– Tunnemme markkinat hyvin ja pohjoismaiset vaatimukset. Asiakkaalla voi toki olla myös spesiaalitarpeita, mutta selvitämme ne jo myyntiprosessin aikana. Kaikki valmistamamme tuotteet ovat asiakaskohtaisia ja asiakkaalle räätälöityjä. Vakiotuotteita meillä ei ole lainkaan, kertoo Eurotank Oy:n toimitusjohtaja Rainer Vänni.

Vännin luotsaama 42 henkilöä työllistävä yritys täyttää pian 30 vuotta. Säiliöajoneuvojen valmistuksen historia Kangasalla ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle.

– Meidän täytyy antaa suuri arvostus ja kiitos sille 1950-luvun porukalle, joka täällä jo silloin säiliöajoneuvoja valmisti. Se perinne on kantanut sieltä asti ja se jatkuu edelleen.

Kangasalla on valmistettu säiliöajoneuvoja yli 70 vuotta

1950-luvulla Mesirannan veljekset perustivat säiliöajoneuvojen korjaamon ja myöhemmin niitä valmistavan yrityksen Kangasalle. Yritys tunnettiin nimellä Säiliörakenne, ja sillä oli myös vientiä Ruotsiin. Yritys kasvoi usean vuosikymmenen ajan, mutta 1980-luvun alkupuolella yrityksestä irtautui muutama henkilö, jotka perustivat Euro-Tankki Oy:n vuonna 1983.

Vuonna 1985 Säiliörakenne myytiin suurelle suomalaiselle metallialan konsernille Hollmingille. Pieni säiliörakenteita valmistava yksikkö ei oikein istunut isoon kokonaisuuteen, ja vuonna 1988 Hollming lopetti säiliöajoneuvojen valmistuksen.

Toisen epäonni oli toisen onni, sillä silloinen Euro-Tankki Oy osti Hollmingilta tuote- ja komponenttioikeuksia ja sitoutui myös huoltamaan Hollmingin takuun alla olevia ajoneuvoja. Euro-Tankki Oy lähti nopeasti kasvamaan Säiliörakenteen poistuttua markkinoilta.

Hyvien vuosien jälkeen laskeuduttiin 1990-luvun alun pankkikriisiin. Valuuttalainat vapautettiin ja tarjolla oli edullisia lainoja. Myöhemmin markan devalvoinnilla oli merkittäviä – ja kohtalokkaitakin seurauksia valuuttalainoja ottaneille.

Ruotsissa Euro-Tankki Oy:n suurin maahantuoja ajautui konkurssiin ja lisäsi suomalaisen yrityksen luottotappioita. Uusi halli oli juuri rakennettu Lentolaan – ja loppuvuodesta 1993 myös Euro-Tankki Oy kohtasi konkurssin. Samanlaisen kohtalon kokivat silloin monet, sillä suomalaisesta päällerakenneteollisuudesta ajatui konkurssiin peräti 75 prosenttia.

Alkuvuodesta 1994 perustettiin nykyinen Eurotank Oy, kun konkurssiin menneen Euro-Tankki Oy:n kiinteistö, koneet ja varasto ostettiin perustettavan yhtiön lukuun.

Edelläkävijyyttä monella saralla

Kangasalla säiliörakenneteollisuudessa on oltu edelläkävijöitä niin alumiinin käsittelyssä kuin hitsauksessakin. Jo vuosina 1967–68 Kangasalla tehtiin ensimmäiset säiliöt alumiinista.

– Se oli todella aikaisin, sillä joissakin Euroopan maissa tehtiin terässäiliöitä vielä 1980-luvun lopulla, ja jopa 1990-luvun alussakin, kertoo Vänni.

– Teräs on säiliörakenteena alumiinia huomattavasti painavampaa. Myöskään polttoaine ei ruostehilseilyn takia pysy täysin puhtaana terässäiliöissä.

Tällä hetkellä Eurotank Oy on säiliöajoneuvomarkkinoiden edelläkävijä, sillä Eurotankin autoissa on käytössä itse kehitetty elektroninen ohjausjärjestelmä.

– Futura- järjestelmässä on graafinen näyttö, jonka kautta säiliöajoneuvon kuljettaja hoitaa kaiken lastauksesta purkuun. Järjestelmä tarkistaa, onko kaikki kohdallaan, ja että oikeat tuotteet päätyvät niille tarkoitettuihin asiakkaiden säiliöihin, kertoo Vänni.

Eurotank Oy on Euroopan ainoa säiliöajoneuvojen valmistaja, jolla on Atex-direktiivin mukainen valmistussertifikaatti, joka mahdollistaa elektronisten laitteiden valmistuksen ja asennuksen räjähdysvaarallisiin tiloihin.

– Meillä on elektroniikassa ja automatiikassa sellaista osaamista, mikä erottaa meitä monesta muusta. Eurotankin tarjoama tuki on myös ylivoimaisesti parasta ja varaosatoimitukset nopeat.

Yritys panostaa myös asiakaskokemukseen. Toiveena on, että asiakas noutaisi aina valmiin tuotteen Lentolasta. Näin valmistaja pääsee viettämään hetken asiakkaan kanssa. Asiakkaalle voidaan opettaa säiliöajoneuvonjärjestelmän käyttöä, harjoitella testipaikalla purkuja ja tehdä asiakkaan toivomuksesta vielä viimeisiä säätöjä.

– Asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen madaltaa myös kynnystä ottaa jatkossa meihin yhteyttä, aina silloin kun tarve vaatii, toteaa Rainer Vänni.

Tulevaisuus ei huoleta

Pula sähköenergiasta lisää polttoaineiden kuljetustarvetta, kun erilaiset varavoimalaitokset tilaavat polttoöljyä. Kuluvan talven polttoainekuljetukset ovat olleet selkeästi normaalia korkeammalla tasolla. Tilanne on kuitenkin vain väliaikainen, sillä pitkällä aikavälillä katsottuna polttoaineiden kuljetus ei ole kasvava ala.

Maalämpöpumput ja sähköautot tulevat vähentämään polttoaineiden kuljetustarvetta. Raskaalle kalustolle ja teollisuuteen sen sijaan tarvitaan fossiilisia polttoaineita vielä kymmeniä vuosia, mutta kokonaisvolyymi tulee alaspäin. Biodieselin ja biopohjaisten sekä synteettisten polttoaineiden osuus tulee lisääntymään.

Jo korona-aika vaikutti osaltaan, silloin lentopetrolin kuljetukset olivat hyvin vähäisiä kahden vuoden ajan, jopa 10 prosenttia normaalista.

– Onhan meillä toki vielä muitakin vaihtoehtoja tulevaisuuden varalle. Nyt tilauskantaa on puoleksitoista vuodeksi eteenpäin ja olemme täystyöllistettyjä, mutta jatkossa voimme tehdä monenlaista muutakin päällerakennetta, kuten nostureita, paloautoja, tai jotakin muuta sen tapaista. Emme me ole huolissamme tulevaisuudesta, kyllä meille aktiviteetteja löytyy, vaikka fakta on toki se, ettemme tee bisnestä millään kasvualalla.

– Kutistuvilla markkinoilla loppujen lopuksi kyse on siitä, että kuka siellä markkinoilla jatkaa. Jotkut luopuvat liiketoiminnastaa ja jättävät jatkajille lisätilaa. Kuka siellä sitten sinnitteleekään kauimmin, pohtii Rainer Vänni.

Tuotannossa hankaluutta aiheuttavat tällä hetkellä pitkät jonot alustojen saamisessa. Myös osaavan työvoiman saannissa on haastetta, siellä tuotannossa on useita vaativia käsityövaiheita, joita ei millään pystytä automatisoimaan. Toimitusjohtaja Vänni kertoo, että kahteenkymmeneen vuoteen ketään ei ole lomautettu eikä irtisanottu työpulan takia.

– Lahjakkaita tietokoneenkäyttäjiä kyllä löytyy, mutta meidän töissämme täytyisi osata ottaa se hitsauspoltin käteen ja vieläpä ymmärtää, mihin ne putket voi vetää. Sellainen moponkorjaamiskulttuuri on vähentynyt kaupungistumisen myötä. Käsillä tekemisestä tulee hyvä olo, kun konkreettisesti näkee sen, mitä on saanut aikaan.

Teksti: Senni Jalonen
Kuvat: Tero Hakala, Studio Pelisalmi