Kestävyysraportointi tulee – kannattaako pk-yrityksen valmistautua?

Senni Jalonen

yritysasiantuntija
Business Kangasala Oy

CSRD-direktiivi, eli Corporate Sustainability Reporting Directive on uusi EU-lainsäädäntö, joka tuo yrityksille entistä laajemmat raportointivelvoitteet kestävyydestä. CSRD-direktiivi on tullut voimaan vuoden 2024 alusta ja se edellyttää yli 500 henkilöä työllistävien yritysten julkaisevan kestävyystietonsa. Vuonna 2025 velvoite laajentuu koskemaan vähintään 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä ja vuonna 2026 myös listattuja pk-yrityksiä.

CSRD-direktiivin tavoitteena on yhdenmukaistaa ESG-raportoinnin (environment, social, governance) sisältöä ja tehdä siitä asteittain lakisääteistä. CSRD-direktiivin mukainen raportointi vaatii yrityksiltä yksityiskohtaista raportointia toimintansa taloudellisista, ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Raportoinnin on noudatettava yhtenäisiä standardeja ja raportit on tarkistettava ulkopuolisen tahon toimesta. Ehkä tärkeimpänä – yrityksen on osoitettava, miten se pyrkii jatkuvasti parantamaan vastuullisuuttaan ja kestävyyttään.

Vaikka pk-yritykset eivät ole suoraan velvoitettuja raportointiin, voi pienempiinkin yrityksiin kohdistua välillisiä vaikutuksia. Suuret yritykset, joihin CSRD-direktiivi suoraan kohdistuu, saattavat asettaa vaatimuksia toimittajilleen ja alihankkijoilleen. Tietoa tarjoavien pk-yritysten voi olla jatkossa helpompi löytää uutta yhteistyötä, uusia asiakkuuksia ja kumppaneita.

Pk-yritykset, jotka pystyvät osoittamaan kestävyytensä ja vastuullisuutensa, voivat saavuttaa kilpailuetua markkinoilla. Rahoituksen saatavuuden osalta pankit ja muut rahoituslaitokset tulevat yhä enenevissä määrin vaatimaan kestävyysraportointia osana päätöksentekoaan. Jo nyt useat pankit vaativat vapaamuotoista raportointia yrityksen vastuullisuudesta osana lainanhakuprosessia. Rahoitus ei toki jää saamatta ilman kestävyyspanostuksia, vaikka rahan hintaan se jo vaikuttaakin.

Taksonomia ja yritysvastuu

EU:n taksonomia on kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä. Se perustuu EU:n tavoitteeseen saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäkseen EU:ssa on investoitava uusiin teknologioihin. Julkinen rahoitus ei riitä tavoitteen saavuttamiseksi, vaan myös yksityisten sijoittajien tulisi siirtyä rahoittamaan ilmastoystävällisiä hankkeita. Siksi kestäville ja ympäristöystävällisille sijoituskohteille on asetettava selkeät kriteerit. Ilman selkeitä kriteereitä vaarana voi olla, että osa rahoituksesta kohdistuu erilaisiin viherpesuhankkeisiin, jotka väittävät olevansa vihreitä, mutta eivät todellisuudessa ole.

Kestävyysraportoinnin ja taksonomian lisäksi EU:ssa on juuri huhtikuun lopussa hyväksytty yritysvastuudirektiivi, joka velvoittaa suuryrityksiä puuttumaan niiden ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin.

Direktiivi edellyttää, että yritykset lopettavat tai lieventävät kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksiaan niiden koko toimitusketjussa. Säännöt kattavat muun muassa orjuuden, lapsityövoiman, työvoiman hyväksikäytön, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä luonnonperinnön saastumisen.

Suomalaisten yritysten ei kannata nähdä sääntelyä rajoittavana tekijänä, vaan mahdollisuutena. Pelkästään yritysvastuudirektiivi luo kotimaisille yrityksille kilpailuetua, sillä ne täyttävät käytännössä kaikki yritysvastuudirektiivin vaatimukset, toisin kuin monet kansainväliset yritykset.

Nopeat syövät hitaat

Kestävyysraportointiin tutustuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja varmistaa, että myös henkilöstö ymmärtää sen merkityksen. Yritysten omien raportointijärjestelmien kannattaa olla sellaisia, että ne tukevat direktiivin mukaisia raportointivaatimuksia. Yrityksen toimintaa ja prosesseja voi kehittää läpinäkyvämmiksi ja vastuullisemmiksi – ja on hyödyllistä myös kysyä sidosryhmiltä ja asiakkailta, mitä tietoja he tarvitsevat. Raportoinnin voi myös aloittaa vapaamuotoisesti ja kevyesti, työtä vuosi vuodelta kehittäen.

Ajoissa valmistautuminen kannattaa siitäkin syystä, että työ ei välttämättä ole vain teknistä raportointia – kehityskohteita voivat olla myös yritysten toimintatavat ja strategisen tason linjaukset.  Ja vaikka CSRD-direktiivi ei suoraan kosketakaan pk-yrityksiä, tulevaisuudessa sääntely voi laajentua kattamaan myös pienempiä yrityksiä. Silloin ajoissa valmistautuneet ovat etulyöntiasemassa.