Perinteinen, mutta tulevaisuuteen katsova – Linkosuo kehittää vientiä ja vaalii ystävällistä asiakaspalvelua

Tunnettu perheyritys ei ole nimestään huolimatta enää leipomo, sillä Linkosuon Leipomo Oy pääasiassa jalostaa ruista ja kauraa snack-tuotteiksi. Vientiä kehittää yhtiön toimitusjohtajana keväällä aloittanut Jyrki Karlsson. Linkosuon Kahvila Oy:n toimitusjohtaja Kati Ehrola uudistaa kahvila- ja ravintolakonseptia ja laajentaa ravintolaverkostoa pääkaupunkiseudulle. Linkosuon historiasta kertoo Linkosuon leivissä 50-vuotisen uran tehnyt leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne.

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­– Linkosuo ei ole enää kuuteen vuoteen ollut leipomo, toteaa heti alkuun Linkosuon Leipomo Oy:n leipomonjohtaja Jarmo Talasrinne.

– Linkosuo on elintarviketeollisuuslaitos. Kaikki kuitenkin alkoi leipomosta ja kahvilasta, hän jatkaa.

Talasrinteelle tuli syyskuussa täyteen 50 vuotta Linkosuon palveluksessa. Hän on nähnyt reilusti yli puolet Linkosuon 86-vuotiaasta historiasta. Kaikki alkoi vuonna 1936, kun Aarne Linkosuo asui Helsingissä ja työskenteli konditoriamestarina. Tamperelaisen hotelli Emmauksen vetäjä ja Aarnen tuttava pyysi Aarnea pyörittämään leipomoa hotellin sisäpihalle. Aarne ja Elsa Linkosuo päätyivät yrittäjiksi Aarnen ahertaessa konditorian puolella ja Elsan keskittyessä myymälään.

Linkosuon leipomo oli aluksi vain konditoria ja muut leipomot valmistivat leivät. Kahvilatoiminta lähti liikkeelle muutamasta pöydästä ja kahvikupista. Sota-aikana oli pulaa raaka-aineista, ja silloin otettiin käyttöön vaihdantakuvio. Asiakkaat toivat raaka-aineet, Linkosuo leipoi ja asiakas sai tuotteensa. Vaikeiden aikojen läpi selvittiin.

Vuonna 1951 Linkosuon Leipomo siirtyi Sammonkadulle Tampereen laidalle Messukylän peltojen viereen. Sinne nousi aikanaan jäähalli ja Kaleva alkoi kehittyä ympärille. Tontti kävi pieneksi ja tilat olivat hankalasti kolmessa ja puolessa kerroksessa.

– Ihmiset joko olivat hississä tai odottivat sitä, naurahtaa Talasrinne tilojen tehottomuudesta.

Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Karlsson ja Linkosuon Kahvila Oy:n toimitusjohtaja Kati Ehrola. Taustalla tauluissa ovat vasemmalla Jussi Linkosuo ja oikealla Aarne Linkosuo.

Leipomo löytää paikkansa Kangasalta

Aarnen ja Elsan poika Jussi Linkosuo lähti 1960-luvun alussa Yhdysvaltoihin hakemaan yritysinnovaatioita Suomeen. Jussi kierteli aikansa keskilännessä isoja leipomoita ja Suomeen palattuaan alkoi ahkera uuden tontin etsiminen. Tampereella elinkeinotoimi keskittyi palvelemaan savupiipputeollisuutta, ja ajoi Linkosuon varaamaan tontin Lempäälästä.

Linkosuon tontin etsinnästä kuuli myös Kangasalan silloinen tuore kunnanjohtaja Jaakko Nurminen,  joka soitti Jussi Linkosuolle. Puhelun tuloksena Jussi tuli Kangasalle tapaamaan Tervaksen tilan isäntää – ja lopputuloksena oli 7 hehtaarin maakaupat Mannakorvesta, josta johti siihen aikaan vain pieni kinttupolku Lemetyn seisakkeelle.

Paikalla oli sijainnut jo 1700-luvulta asti Mannakorpi-niminen hevoshaka ja kansanperinteen vaalijana Jussi Linkosuo innostui nimestä heti. Aluksi Mannakorven leipomo oli neljän tuhannen neliön kokoinen, ja tarkoituksena oli vain leipoa ruokaleipää. Pikkuhiljaa kaikki leipomotoiminta myös Sammonkadulta siirtyi Mannakorpeen.

Linkosuolla oli nyt leipomo, jossa oli koko ajan lisääntyvä määrä valmistuslinjoja. Linkosuo oli myös vuosikymmenten ajan Kangasalan suurin yksityinen työnantaja.

Ensimmäinen kulminaatiopiste Linkosuon historiassa koitti 1970-luvulla, kun Linkosuo alkoi valmistaa valmiiksi halkaistuja leipiä, joiden tekemiseen ei Suomessa ollut teknologiaa vielä kenelläkään muulla.

– Saimme tehdä halkaistuja leipiä viisi vuotta ihan rauhassa ja niitä meni aivan hurjia määriä joka puolelle. Sitten alkoi tulla niitä reissumiehiä ja muita, siihen asti meni tosi kivasti, muistelee Jarmo Talasrinne.

– Reikäleivässä on keskellä reikä. Hyödynsimme reikäpalat, ja niistä kehitettiin Väinämöisen palttoonnappi, joka on kaikkien nykysnacksien esi-isä. Kohta niitä reikiä alkoi mennä enemmän kuin leipiä, joten piti alkaa tekemään pelkkiä reikiä, naurahtaa Talasrinne.

Pullanhimo vähenee ja tekniikka kehittyy

Linkosuo valmisti myös kilopitkoja merkittävän määrän. Suomessa myytiin ennen vuosituhannen vaihdetta 5,7 miljoonaa pitkoa vuodessa. Tekesin kanssa tehtiin 2000-luvun alussa automaattinen pitkonvalmistuslinja, mutta sitten lähtikin markkina alta. Kun linja oli valmis, pitkoja myytiin enää 2,5 miljoonaa vuodessa.

Maailma muuttui; leivän syönti väheni, tuonti lisääntyi ja leipomoiden tekninen aste kehittyi voimakkaasti. Linkosuolla tulevaisuudennäkymät synkistyivät.

–  Siinä vaiheessa tulimme tilanteeseen, että perinteisellä leivällä emme enää olisi pärjänneet. Kun me kerran osasimme tehdä palttoonnappeja, ruissipsejä ja varrasleipää, niin päätimme keskittyä niihin sitten.

–  Se oli toinen merkittävä muutos Linkosuon historiassa. Muutos ei ollut helppo, mutta kyllä taloudelliset edellytykset ohjaavat hyvään lopputulokseen, kun muutosta vain viedään määrätietoisesti eteenpäin, kertaa Talasrinne.

2010-luvun alusta Linkosuon Leipomo on jalostanut kahta asiaa; ruista ja kauraa. Kuten ei leivän halkaisuun, ei rukiin ja kauran jalostamiseenkaan ollut valmista tekniikkaa. Ruis ja kaura ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin esimerkiksi maissi, vehnä tai peruna. Linkosuon Leipomo on yhdessä Tampereen teknillisen korkeakoulun ja muutaman yrityksen kanssa rakentanut rukiille ja kauralla soveltuvan linjan – ja saanut jälleen kerran etumatkaa kilpailijoihinsa nähden.

–  Me olemme olleet aina aika hyviä Tekesin ja ELYn hankkeiden kanssa, täällä on aika monta diplomityötä ja pari tohtoriakin näiden prosessien aikana tuotettu, toteaa Talasrinne.

– Linkosuon suosituin tuote on ruissipsi – ja mauista Sourcream, esittelee Linkosuon Leipomon tehtaanjohtaja Jarmo Talasrinne. Viennin osuus snackseista on tällä hetkelle parikymmentä prosenttia. Suurimmat vientimaat löytyvät Baltiasta, myös Ruotsi ja Tanska ovat suurimpien joukossa.

Hyvinvoiva henkilöstö on Linkosuon voimavara

Talasrinne kertoo, että Linkosuon muuttuessa perinteisestä leipomosta sipsien ja snacksien valmistajaksi konsultit varoittelivat, että ainakin puolet henkilöstöstä täytyisi vaihtaa, koska erinomaiset pitkon letittäjät eivät voi muuttua hetkessä prosessiteollisuuden osaajiksi.

–  Mutta niillä ihmisillä oli iso ”L” sydämessä ja korvien välissä, niin lähdimme siitä, että kaikki koulutetaan uusiin tehtäviin. Samat ihmiset, jotka olivat vuosikausia tehneet käsin, ohjaavat nykyään tuolla noita laitteita, myhäilee Talasrinne.

Linkosuo Leipomo on investoinut yli 6 miljoonaa vuosien 2014–2020 välillä tähän muutokseen. Vienti kasvaa ja markkinoiden asemaa kotimaassa pyritään koko ajan vahvistamaan. Digitalisaation aste on korkea ja henkilöstöä koulutetaan koko ajan. Itseohjautuvat työryhmät toimivat ja väliportaan työnjohto puuttuu kokonaan.

–  Tuotekehitys kertoo, kuinka tehdään, laatujärjestelmä vahtii, että näin tehdään, tuotannonsuunnittelu kertoo, että mitä ja koska tehdään, kunnossapito hoitaa työvälineet kuntoon ja logistiikka pitää huolen, että raaka-aineet saapuvat ja valmiit lähtevät ajallaan, kertaa Talasrinne.

– Näillä toimenpiteillä me olemme saavuttaneet poissaoloprosentiksi 2,4 kun elintarvikealalla se on keskimäärin 7,8 %. Muutama vuosi siihen meni, että työryhmät oppivat toimimaan itsenäisesti ja sitoutuivat toisiinsa.

Pitkät työurat kertovat sitoutumisesta ja tulevaisuuden tekijöiden saaminen paikan vetovoimasta 

Linkosuolla oli parhaimmillaan 30 kahvilaa ja ravintolaa, nyt niitä on 19. Yhtenä kesänä Linkosuolla on ollut listoillaan 720 työntekijää, nyt Linkosuon Kahvila Oy:llä on 145, ja Linkosuon Leipomo Oy:llä 80.

– Varsinkin täällä leipomossa on hirveä pitkiä työuria, työntekijöiden määrä on toki vähentynyt automaation vaikutuksesta. Ne, jotka ovat tulleet tänne, viihtyvät hyvin. Kuulin jonkun sanoneen, että jos tulee tänne mopolla töihin, niin rollaattorilla sitten lähtee. Se voi kuulostaa vitsiltä, mutta se on kyllä meillä aika totta, sillä meillä on paljon elinikäisiä uria, kertoo Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtajana maaliskuussa 2022 aloittanut Jyrki Karlsson.

Karlsson on työskennellyt elintarvikemaailmassa koko ikänsä. Hän on tullut Linkosuolle kehittämään vientiä ja tekemään tuotteita kansainvälisille markkinoille. Karlssonin tavoite on saada ”suomalaista ruokaa maailmalle”.

– Minulle sanottiin kaksi vuotta sitten, kun aloitin Linkosuolla, että kun tänne tullaan, niin ei täältä niin vain lähdetäkään, naurahtaa puolestaan Linkosuon Kahvila Oy:n toimitusjohtaja Kati Ehrola.

Ehrola on paljasjalkainen tamperelainen ja työskennellyt ravintola-alalla erilaisissa tehtävissä 80-luvulta lähtien.

Tarkoittaako tällainen sitoutumisen halu sitä, että Linkosuolla ei ole rekrytointiongelmia?

– No se on sekä että; kahviloilla ja ravintoloilla on ongelmia, sillä koko mara-alalla on vakavasti ongelmia rekrytoinnin kanssa. Ja kyllä niitä haasteita on myös leipomon puolella. Siellä ei niinkään tarvita lisää ihmisiä, vaan työ on todella vaativaa. Laitteiden käyttö vaatii taitoa ja kolmivuorotyö ei houkuttele. Meillä on kyllä hyvät työedut ja olosuhteet, mutta riittäkö se? Pohtii Karlsson.

– Silläkin on suuri merkitys, millainen Kangasalan vetovoima työpaikka-alueena on. Täällä on paljon hyviä puolia, jos vertaa pääkaupunkiseutuun, jatkaa Karlsson, joka on aikaisemmin työskennellyt pääkaupunkiseudulla.

– Sen täytyy olla se vetovoima, jolla saadaan tulevaisuudessa työntekijöitä. Ja siinä me olemme todella hyvässä asemassa. Tampere on vartin päässä, moottoritiet menevät joka suuntaan, asuminen ja liikkuminen on vaivatonta, täällä on luonto lähellä ja voit melkein asua mökillä. Eihän tällaisia mahdollisuuksia ole missään muualla!

Kati Ehrola on työskennellyt Linkosuon Kahvila Oy:n johdossa kaksi vuotta, ja Jyrki Karlsson on vetänyt Linkosuon Leipomo Oy:n toimintaa maaliskuusta lähtien.

Kahvila- ja ravintolapuoli palvelee ja digitalisoituu

Kati Ehrola kertoo, että Linkosuon Kahvila Oy on tehnyt muutamassa vuodessa aikamoisen muutoksen. Kahvilapuoli on lähtenyt jälleen kasvamaan kasvustrategian siivittämänä ja asioita on lähdetty tekemään eri tavalla kuin ennen. Koronapandemian hyvä puoli on ollut se, että pysäyttäessään kaiken se antoi tilaa miettiä, mihin suuntaan toimintaa lähdetään kehittämään, sillä ”laivaa ei käännetä täydessä vauhdissa”.

–  Olemme uudistaneet prosesseja ja kehittäneet paljon kokonaan uutta. Verkkokauppa on uutena kasvualustana ja digi edellä mennään moneen, kertaa Ehrola.

– Asiakasryhmistä hyvin tärkeitä ovat esimerkiksi yksityiset asiakkaat, joiden kanssa juhlitaan ristiäiset, syntymäpäivät, häät ja hautajaiset – koko elämänkaari. Lisäksi meillä on isoja asiakkaita, kuten Särkänniemi, Tampereen Messut ja Nokia Arena.

Kahvila- ja ravintolatoimintaa on laajennettu pääkaupunkiseudulle. Ehrola kertoo, että myös asiakaspalveluun panostetaan paljon. Linkosuolla on sellainen motto, että ”asiakkaalle ei koskaan käännetä selkää”. Asiakkaille hymyillään aina ja autetaan.

– Siitä saammekin paljon positiivista palautetta. Ja varsinkin nyt meidän Helsingin kohteistamme tulee paljon hyvää palautetta ”tamperelaisesta ystävällisyydestä”, naurahtaa Ehrola.

Kävijämäärällisesti suosituin kahvila on Ratina, ja Koskikeskus tulee hyvänä kakkosena. Siilinkari on toki se perinteisin, mutta ostoskeskukset vetävät isoja massoja. Ravintolapuolella Asemakeskus Peltokadulla on ykkönen ja Hervannassa Hertta ja Orvokki ovat kasvattaneet myyntiään paljon.

Kahvila- ja ravintolatoiminta laajentuu pääkaupunkiseudulle. Tällä hetkellä Linkosuon Kahvila Oy:llä on 19 kahvilaa ja ravintolaa. – Ravintolapuoli kasvaa enemmän tällä hetkellä kuin kahvila, kertoo Kati Ehrola.

Linkosuo haluaa olla kuluttajien arjessa mukana maailman muutoksissakin

Pirkanmaalla Linkosuo on hyvin tunnettu sekä pitkän historiansa että tunnettujen tuotteidensa takia.

– Mutta kyllä Linkosuo on itse asiassa tunnettu myös valtakunnallisesti. Se on positiivinen voimavara, että olemme pieni ja lupsakka perheyhtiö, toteaa Jyrki Karlsson.

Suurimmat haasteet löytyvät tällä hetkellä energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Viennin kehittämisessä taas on paljon potentiaalia. Tällä hetkellä viennin osuus snackseista on parikymmentä prosenttia.

Vastuullisuus on Linkosuolle sydämen asia. Yhtiöllä on vastuullisuuden tiekartta, jossa huomioidaan korkealaatuiset ja innovatiiviset tuotteet, reilu yhteistyö sekä pyrkimys hiilineutraaliin toimintaan. Linkosuon hiilijalanjälki lasketaan vuosittain. Yhdessä vuodessa (2021–2020) Linkosuo on pystynyt laskemaan hiilijalanjälkeään miltei 12 prosenttia.

– Vastuullisuus saa meillä paljon huomiota ja kiitosta. Vastuullisuusraporttimme on jopa poikkeuksellisen laaja, toteaa Karlsson.

Kysyttäessä, miten uusi toimitusjohtaja on sopeutunut Kangasalle ja Linkosuolle, saa työympäristö Karlssonilta kehuja.

–  Linkosuo on perinteinen perheyhtiö, jolla on pitkät juuret. Linkosuo on kehittynyt voimakkaasti ja tahtotila on katsoa tulevaisuuteen ja etsiä kasvua. Se on selkeästi osa tätä yritystä.

Linkosuolla on katse tulevaisuuteen, toteavat yhdessä tuumin Jyrki Karlsson, Kati Ehrola ja Jarmo Talasrinne.

 

Teksti: Senni Jalonen
Kuvat: Tero Hakala, Studio Pelisalmi

© Business Kangasala 2022