Pienhiukkasmittaamisen edelläkävijäyritys Dekati Oy: Työtä puhtaan ilman puolesta jo 30 vuotta

26.5.2023

Pienhiukkasten koon ja pitoisuuden mittaamiseen sekä niiden näytteenottoon erikoistunut Dekati Oy on jo kolmenkymmentä vuotta auttanut vähentämään ajoneuvojen, voimalaitosten ja teollisuuden haitallisia päästöjä sekä edistänyt terveyttä ja turvallisuutta lukuisilla eri aloilla ympäri maailmaa. Tällä hetkellä kysyntää on etenkin katsastusasemien päästömittauslaitteille sekä ajoneuvojen jarru- ja rengaspäästöjen mittauslaitteille.

Suomi on pienhiukkastutkimuksen kärkimaita maailmassa. Täällä on eniten alan tutkijoita asukasta kohden. Ei siis ole yllättävää, että Suomessa on jo kolmatta vuotta peräkkäin maailman puhtain ilmanlaatu.

Kangasalan Tykkitiellä toimiva Dekati sai alkunsa vuonna 1993 Tampereen teknilliseltä korkeakoululta, jossa fysiikan laitoksen tutkijat kehittivät uudenlaisen laitteen pienhiukkaspitoisuuksien reaaliaikaiseen mittaamiseen. Aiemmin pitoisuus mitattiin esimerkiksi punnitsemalla pienhiukkassuodatin puhtaana ja altistuksen jälkeen ja laskemalla pitoisuus erotuksesta. Se oli hidas ja epätarkka menetelmä.

– Ajoneuvopäästöjä mitataan ajamalla moottoria testipenkissä sykleissä jäljitellen oikeaa ajoa tyhjäkäynnillä, moottoritiellä ja niin edelleen. Me keksimme korkeakoululla laitteen, jolla pystyimme mittaamaan päästömääriä kymmenen kertaa sekunnissa, mikä helpotti optimoimaan päästöjä eri tilanteissa huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin, kertoo Dekatin toimitusjohtaja Mikko Moisio.

Kansainväliset tahot kiinnostuivat mittauslaitteesta siihen malliin, että laitteen kehittäjät aloittivat yritystoiminnan Pyynikillä. Kymmenen vuotta sitten Dekati muutti parempien tilojen perässä Messukylästä Kangasalle.

Lontoon liikennelaitoksen bussit olivat ensimmäinen suuri sovelluskohde Dekatin laitteille. Sen jälkeen yrityksen asiakkaina on ollut lukuisia ajoneuvovalmistajia – ja nykyään esimerkiksi myös laivavarustamoja, joiden täytyy tehdä laivoista vähäpäästöisempiä.

Dekatin laitteista menee vientiin 95 prosenttia. Yhtiön tavoitteena on Mikko Moision mukaan tuplata liikevaihto tänä vuonna. Yritys tekee laitteet Kangasalan Tykkitiellä, missä se työllistää noin 25 henkilöä.

Merkittäviä onnistumisia päästöjen vähentäjänä

Dekati kehittää, valmistaa ja markkinoi aerosolipartikkeleiden mittaamiseen ja näytteenottoon tarvittavaa laitteistoa. Yrityksen liiketoiminta koostuu neljästä osa-alueesta: teollisuuden, tieteellisen tutkimuksen, ympäristövalvonnan ja yleisen tuotekehityksen tarvitsemista pienhiukkasten mittaus- ja näytteenottolaitteista ja -prosesseista.

Teollisuusasiakkaina on muun muassa energiayhtiöitä, esimerkiksi lukuisia kiinalaisia voimalaitostoimijoita, sekä ajoneuvo-, työkone- ja tupakkavalmistajia. Terveysalan toimijoista suurimpana asiakasryhmänä ovat lääketeollisuus sekä sisä- ja ulkoilmaa tutkivat tahot. Myös yritysten tuotekehitysosastot, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat Dekatille tärkeitä asiakkaita ja kumppaneita ympäri maailmaa.

Yhtenä suurimpana onnistumisena, jossa Dekati Oy on saanut olla mukana vaikuttamassa, Mikko Moisio pitää sitä, että autojen pienhiukkaspäästöt on saatu pudotettua tarkempien mittalaitteiden ansiosta lähes minimiin. Ajoneuvojen jarru- ja rengaspäästöjä voidaan vielä vähentää

– Autojen päästöt ovat hyvä esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun teollisuus lähtee ratkomaan epäkohtia tutkimuksen avulla. Tyyppihyväksyntäpäästöt ovat pudonneet murto- osaan siitä, mitä ne ovat aikoinaan olleet, ja polttoainetalous on parantunut huomattavasti. Tässä kehityksessä ovat kaikki voittajia, hän toteaa.

– Olemme toimineet myös YK:n alaisessa harmonisointiprojektissa, jossa kehitettiin yhtenäinen jarrupäästöjen mittausmenetelmä. Lisäksi olemme olleet kokoomme nähden hyvin eri alojen pienhiukkasten mittaamisen standardoimistyössä mukana.

Dekatin mittauslaitteille löytyy välillä markkinoita yllättävistä paikoista. Vaihtelevuudessa piileekin Moision mukaan työn suola. Tilauksia voi tulla saman viikon aikana tulivuoren tuhkapäästöjen tai jumbojetin hiukkasmittauksista ruohonleikkurin kaksitahtimoottorin päästömittauksiin saakka.

Isoilla yrityksillä voi olla myös ongelmia, joita ei julkisesti mainosteta. Dekati on auttanut muun muassa suurta sähkötupakkavalmistajaa vähentämään tuotteidensa haittavaikutuksia. Yrityksen haasteena onkin tuoda osaamistaan esille niin, että asiakas tietää ja löytää Dekatin tarjoamat ratkaisut ongelmatilanteessa.

Dekati on erikoistunut alle kymmenen mikrometrin (10 metrin miljoonasosaa) kokoisten ilmassa leijuvien pienhiukkasten ja aerosolien mittaamiseen. Kun hiukkanen putoaa, se lakkaa olemasta pienhiukkanen

Eurooppalaisilla katsastusasemilla liikkuu iso bisnes

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntäpäästöt ovat pienentyneet, mutta keskieurooppalaisten kaupunkien ilmanlaatu on huonontunut, vaikka ajoneuvojen määrä ei ole kasvanut. Mikä yhtälössä on pielessä, kun ajoneuvojen moottorit on kehitetty niin vähäpäästöisiksi kuin mahdollista?

Ongelma piilee Mikko Moision mukaan osittain käytettyjen autojen pienhiukkaspäästöissä.

– Kymmenen prosenttia ajoneuvoista aiheuttaa yhdeksänkymmentä prosenttia päästöistä. Kun autoilla ajetaan vuosikausia ilman huoltoa tai niitä lastutetaan tai säädetään väärin, kasvavat päästöt huomattavasti. Belgiassa ja Alankomaissa on alettu jo mitata autojen pienhiukkaspäästöjä katsastusasemilla, Saksa aloittaa saman tämän vuoden kesällä, hän selvittää.

Päästömittauslaitteet tietävät Dekatille isoja markkinoita, sillä pelkästään Saksasta löytyy noin 40 000 katsastusasemaa, joissa isoimmilla asemilla voi toimia 12 katsastuslinjaa. Euroopan komission tavoitteena on harmonisoida Saksan kokemusten pohjalta katsastusasemien pienhiukkasmittausta koko Euroopan unionin alueella.

Mahdollisuuksien lisäksi uhkiakin löytyy.

– Olemme riippuvaisia lainsäädännöstä, jonka kehittämiseen emme voi vaikuttaa. Lainsäädännöllä voidaan suosia tiettyä teknologiaa tai laitetta, mikä tuo meille riskejä.

– Vaikka olemme kehittäneet laitteiden laatua, helppokäyttöisyyttä ja alihankintaa, korona-aikana meidän piti komponenttipulan ja tuotannon skaalauksen takia tehdä merkittäviä investointeja. Pienenä ja notkeana yrityksenä onnistuimme siinä, eikä pandemia vaikuttanut juurikaan liiketoimintaamme.

Mikko Moision mukaan koronamaskien käytöstä tuli tieteellinen fiasko, kun ihmisille ei selitetty riittävän tarkkaan, miten aerosolit, suodattimet ja virukset toimivat: ”Osa pärskeiden tuottamista hiukkasista ja viruksista on isoja ja putoavat maahan. Vain pienimmät jäävät ilmaan. Maskit ovat tutkitusti tehokkaita, jos riittävä määrä populaatiosta käyttää niitä ja niitä käytetään oikein.”

Hyvät, pahat pienhiukkaset

Pienhiukkasmittaus on erikoisala, jonka avulla voi säästää miljoonia ihmishenkiä. Tutkimusten mukaan maailmassa kuolee ennenaikaisesti pienhiukkasten saastuttaman hengitysilman vuoksi noin 8,8 miljoonaa ihmistä, Euroopassa 790 000 ja Suomessakin noin 4000 henkilöä vuosittain.

Mitään yksittäistä kemikaalia tai sairautta ei voi kuitenkaan nimetä tappajaksi, vaan ilmansaasteiden pienhiukkasyhdistelmät saavat tutkimusten mukaan aikaan monimutkaisen yhteisvaikutuksen kehossa. Se aiheuttaa mm. sydän- ja verisuonitauteja sekä aivo- ja sydäninfarkteja.

– Alle 2,5 mikrometrin kokoisten, ns. hengitettävien pienhiukkasten terveysvaikutukset ovat yhdeksänneksi merkittävin kuolemansyy maailmassa. Pienhiukkaset eivät ole kuitenkaan pelkkiä ”pahiksia”, sillä ne voivat olla myös hyödyllisiä esimerkiksi hengitettävinä astmalääkkeinä, Mikko Moisio huomauttaa.