TE-uudistus muuttaa kaiken – vai muuttaako sittenkään?
4.2.2025
yritysasiantuntija, Business Kangasala Oy
puh. 041 732 1040
panu.anttila@businesskangasala.fi
Pitkään valmisteltu työllisyydenhoidon valtakunnallinen rakenneuudistus, TE-uudistus, astui viimein voimaan 1.1.2025. Uudistuksessa perinteiset TE-toimistot lakkautettiin, ja työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kokonaisuudessaan valtiolta kunnille. Työ- ja elinkeinoministeriön sivujen mukaan uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Ministeriön mukaan palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita sekä parantaa niiden kohdennusta paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopiviksi.
Edellä mainitut asiat kuulostavat hyviltä, asiaan perehtymättömän mielestä ehkä jopa vallankumouksellisilta, ja tuovat helposti mieleen yhden kysymyksen – miksi näin tehdään vasta nyt, näinhän olisi pitänyt toimia jo aikaa sitten?
Kysymykseen on vaikea antaa edes kovin yksiselitteistä vastausta, sillä sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaita on palveltu tähänkin asti paikallisella kuntatasolla, vaikka valtion ja TE-toimistojen roolia on korostettu usein monien taholta, vaihtelevista syistä. Varmaa sen sijaan on, että paras tieto paikallisista työmarkkinoista ja siellä vallitsevista tilanteista on nimenomaan paikallistason aktiivisilla toimijoilla, ja tästä näkökulmasta katsottuna asiaa ihmettelevän kysymys on täysin aiheellinen.
Uudistus vaikuttaa siis lähinnä hallinnollisiin rakenteisiin, ja paikallisesta näkökulmasta katsoen oleellista on, että juuri hallinnon puolesta Kangasala kuuluu 15 muun kunnan kanssa Tampereen seudun työllisyysalueeseen, joka vastaa palveluiden järjestämisestä yhdessä. Vuonna 2021 alkanut työllisyydenhoidon kuntakokeilu siirsi jo useimpien työttömien asiakkuuden kotikuntaan, eli työtä on tehty paikallisesti jo pitkään, myös hallinnollisesta näkökulmasta.
Uudistus vaikuttaa oleellisesti myös palveluiden rahoitusmalliin, sillä kuntien osuus työttömyysetuuksien rahoituksesta laajenee ja aikaistuu; muutoksen myötä kunnat joutuvat maksamaan osan työnhakijan työttömyysetuudesta jo 100 päivää kestäneen työttömyyden jälkeen, kun aiemmin velvoite alkoi vasta 300 maksetun työmarkkinatukipäivän kohdalla. Kunnan maksuosuus myös kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään työttömyys kestää.
Kangasalalaisen työnhakijan työllistyminen on siis edelleen upea asia, ennen kaikkea tietysti henkilölle itselleen, mutta myös kaupungin kukkaronhaltija taputtaa käsiään entistä innokkaammin. Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät ovat aina olleet menestyvien yritysten kulmakiviä.
Kovin tutulta kuulostaa edelleen. Mikä tässä nyt siis on muuttunut käytännössä?
Miten muutos vaikuttaa yrityksiin, kuka niitä palvelee?
Vastauksena kysymyksiin: käytännön tasolla mikään ei ole muuttunut, sillä Kangasalla on palveltu ja palvellaan jatkossakin sekä työnhakijoita että yrityksiä. Paikkakunnalla on toimiva verkostoyhteistyömalli, jossa työllisyyspalvelut, kaupungin elinkeino- ja matkailuyhtiö Business Kangasala sekä alueen oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä työn ja tekijöiden kohtaamiseksi. Yhteistyössä ovat mukana myös paikalliset ja alueelliset yrittäjäjärjestöt sekä joukko muita asiantuntijaorganisaatioita. Aktiivisen kenttätyön ja yhteydenpidon tavoitteena on saada selville yritysten työvoimatarpeet, joita koskeva tieto kanavoidaan verkostossa eteenpäin yritysten itse valitsemalla tavalla. Varmaa on, ettei mikään taho hyödy piilossa olevasta työstä, joka pitäisi saada tehdyksi.
Business Kangasala yhteistyökumppaneineen kehottaa yrityksiä lämpimästi olemaan yhteydessä. Olemme teitä varten, valmiina palvelemaan.
Menestyksekästä vuotta 2025 verkoston puolesta toivottaen,
Panu
