Virolan puutarhassa kekseliäisyys kukoistaa: ”Asiat voi tehdä aina helpommin ja luonnonvaroja säästäen”
29.9.2020Virolan puutarhassa Tiihalassa viljellään ruukkusalaatteja ja -yrttejä ympäristöystävällisesti ympäri vuoden. Edelläkävijyys ja kekseliäisyys ovat leimanneet vuoden maaseutuyritykseksikin valitun puutarhan toimintaa sen perustamisesta saakka.
Virolan puutarha sai alkunsa, kun tilan osti vuonna 1916 jo eläkkeelle jääneen isännän Timo Oksasen isoisä Kaarle Kustaa (KK) Oksanen. Vuonna 1930 Kaarle Kustaan poika, tilan nykyisen isännän Sami Oksasen isoisä Mauno Oksanen rakensi veljensä kanssa ensimmäiset lämmitettävät kasvihuoneet järven rantaan.
Tänä päivänä tilalla työskentelevät Sami Oksasen lisäksi hänen vaimonsa Heidi Oksanen, poika Samuel Oksanen ja välillä myös muut lapset sekä vävypoika. Myös eläkkeelle jääneet Sirkka ja Timo Oksanen auttelevat töissä tarvittaessa. Työntekijöitä tilalla on 14. Päälle tulevat vielä sesonkityöntekijät.
Suljettu vesikiertojärjestelmä säästää vettä, energiaa ja ravinteita
Timo Oksanen on puutarhaviljelyn uranuurtaja. Hänen poikansa Sami Oksanen kertoo, että jo vaari Mauno Oksanen oli keksinyt ja kokeillut erilaisia teknisiä ratkaisuja puutarhalla.
Timo Oksanen alkoi kehitellä vuonna 1977 energiaa sekä ravinteita säästävää vesiviljelyjärjestelmää kurkuille. Kun helpommin käsiteltävät ja kaupallisesti kannattavammat ruukkusalaatit tulivat markkinoille 1980-luvun puolivälissä, hän sovelsi vesiviljelyjärjestelmää niiden kasvatukseen. Oksanen kehitti myös karjan tuorerehun vesiviljelyjärjestelmän, jota ei kuitenkaan voinut viljelyinnovaationa patentoida.
Suljettu vesikiertojärjestelmä tarkoittaa sitä, että taimien käyttämä vesi menee hiekkasuodattimen läpi säiliöön, josta ravinnerikas vesi pumpataan takaisin kiertoon. – Näin ei mene ravinteita eikä vettä hukkaan ja kasvit säästyvät taudeilta, Timo Oksanen selvittää.
Kasvatusränniin tulee valmiiksi sopivan lämmintä vettä. Energiasäästö on huomattava, kun enää ei tarvitse talvipakkasilla lämmittää kasvihuonetta viikkotolkulla ennen istutusta.
Järjestelmän kehittäminen nykymuotoonsa vaati kymmenen vuoden työn. Vesiviljely oli alalla täysin uusi asia, joten Timo Oksasen piti itse kehittää sopiva ravinnesekoitus ränneissä kiertävään veteen.
– Vesiviljelyä oli tutkittu yliopistoissa eri puolilla maailmaa, mutta käytännössä se ei ollut onnistunut kurkulla missään. Kiersimme Amerikoissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Israelissa oppia hakemassa. Kun järjestelmä alkoi toimia, tieto pidettiin visusti itsellä, Oksanen muistelee.
Hän ja Sami Oksanen kritisoivat tämän päivän turvepolitiikkaa.
– Vain turpeenpoltto tuottaa hiilidioksidia ilmakehään. Turvesuot ovat jo valmiita sammalkasvatusalustoja. Ei tarvitse kuin sulkea ojat ja antaa sammalen kasvaa. Jos turvesoilla kasvatetaan rahkasammalta kasvualustaksi, se sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja tuottaa rahaa. Puhdasta ja antibioottista suomalaista sammalta menisi maailmalle vaikka kuinka paljon, he toteavat.
Uusiutuvaa sähköä ja lämpöä omista voimaloista
Virolan puutarhan tuotteet on kasvatettu vihreästi omista vesivoimaloista saatavalla uusiutuvalla sähköllä. Sitä tuottavat Timo Oksasen Vattenfallilta vuonna 2001 ostamat Siuronkosken ja Arrakosken vesivoimalat.
– Meitä vaadittiin rakentamaan Siuronkoskeen kalatie. Sitä oli edellytetty jo keisarillisen senaatin määräyksellä vuonna 1903 Tampereen Kattohuopatehtaalta, joka asensi voimalan generaattorit. Meni 97 vuotta ennen kuin keisarillisen senaatin määräys toteutettiin. Siihen tarvittiin meitä puutarhayrittäjiä. Tosin meiltä meni viisi vuotta saada ELY-keskukselta rakennuslupa tehdä kalatie, jonka toteuttamiseen meni kaksi päivää. Lopullisen kalatien hyväksymiseen meni 11 vuotta, Timo Oksanen sanoo.
Myös puutarhan tarvitsema lämpö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Sami Oksanen rakensi sen vuonna 2012. Lämpövoimalassa poltetaan pääsääntöisesti olkipaaleja, joita menee nelimetrisen pesään 2-3 kerralla.
– Kasvihuoneiden alle on tehty viisikymmentä kuutiometriä lämminvesisäiliötä. Lisäksi vesikiertoa varten siellä on lähes kolmesataa kuutiometriä säiliötilaa lämpöpankkina. Automaatti ottaa järjestelmästä lämpöä aina kun sitä tarvitaan, Timo Oksanen avaa.
Olkien polttaminen energiaksi on ekoteko.
– Jos olki mätänee peltoon, se muuttuu metaaniksi. Metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus on huomattavasti isompi kuin hiilidioksidilla. Tuhka taas käytetään ravinteena lähipelloilla, Sami Oksanen kertoo.
Led-lamput keksittiin itse, kun niitä ei muualta saanut
Virolan puutarha lämpiää pääosin valoista syntyvällä lämmöllä. Kasvihuoneissa on peräti 6 000 lamppua. Näistä puolet on korkeapainenatriumlamppuja, puolet led-lamppuja.
– Ensimmäiset ledit kehitimme punaisilla lampuilla itse vuonna 1993. Sinisen ledin keksimisen jälkeen aloimme kehittää kerrosviljelyyn sopivia led-lamppuja itselle. Kun saimme niitä lopulta ostettua valmiina Philipsiltä, huomasimme, että ne eivät sopineet meille. Puolentoista metrin lampuissa oli johdon nysä, mutta ei liittimiä. Onneksi saimme Kiinasta kumppanin, joka teki meille ohjeidemme mukaan ledejä, Timo Oksanen huomauttaa.
Hän kertoo, miten led-lamput suunniteltiin yhdessä kiinalaisen yhteistyökumppanin kanssa.
– Meille tuli tänne kiinalainen diplomi-insinööri, joka osasi suomea. Hän kirjoitti tekemiini piirustuksiini jotakin kiinalaisilla ”heinäkasakirjaimilla” ja lähetti niistä kännykällä kuvia Kiinaan sikäläisen insinööriyrityksen arvioitavaksi. Nyt muut led-lamppuyritykset tuovat meille lamppuja testattavaksi, hän sanoo.
Virolan puutarhassa on kasvatettu vuodesta 2006 lähtien kiireaikoina yrttejä ja salaatteja jopa neljässä kerroksessa. Siksi puutarhalle haluttiin kehittää matalalta ja leveästi valaisevia led-lamppuja. Sami Oksasen mukaan kerrosviljelyjärjestelmä on alkanut yleistyä muuallakin maailmassa.
Vievätkö automaatio ja robotit työpaikat puutarhoilla?
Koko Virolan puutarha on automatisoitu, mikä tarkoittaa sitä, että vain istutus- ja pakkausvaiheet tehdään käsin. Muoviset ruukut on korvattu koneella valmistettavilla maatuvilla paperiruukuilla, jotka laite täyttää sammalseoksella. Istutuskone tiputtaa myös siemenet ruukkuun ja sumuttaa ne. Työntekijät valitsevat käsin elinkelpoiset taimet kennoista kasvatuskouruihin.
Puutarhajätekin kierrätetään tehokkaasti. Sami Oksanen näki Pekingin kesäolympialaisissa 2008 olleen jätteiden putkikeräysjärjestelmän ja päätti, että sellainen pitää saada Virolan puutarhaan. Niinpä kasvihuoneista löytyy useita jätepisteitä, joista puutarhajäte humahtaa alipaineella putkea pitkin 150 metrin päähän kompostiin. Siellä jäte muhii aikansa ja levitetään ravinteikkaana multana lähipelloille.
Vaikka automaatio ja robotit ovat tätä päivää puutarhoissakin, kaikkea ihmisten tekemää käsityötä ei voi korvata.
– Vaikka kuluttajat haluavat aina vain halvempia tuotteita, tuotantokustannuksista ei voi nipistää määräänsä enempää, Sami Oksanen toteaa.
– Vastaavissa yrityksissä Euroopassa on robotteja, silti työntekijöitä on tuhatta neliömetriä kohti enemmän kuin meillä. Liikaa tehostamalla laatu ja työn mielekkyys kärsivät. Kun tuotteesta saadaan järkevä hinta, ei tarvita myöskään tukia, hän huomauttaa.
Oksasen salaatit ja yrtit
Virolan Puutarha
Tiihalantie 194
36270 Kangasala
puh: 03 3771190
oksasenyrtit@oksasenyrtit.com
Teksti: Eila Lokka, Enerzia koulutus ja viestintä
Kuvat: Ismo Santapukki
