Nyt meneillään oleva datakeskusbuumi on kiihtynyt vuodesta 2023 alkaen. Kangasala ei ole tässä poikkeus, sillä kiinnostus kohdistuu laajasti niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa on tarjolla datakeskuksille kaksi keskeistä edellytystä: riittävän suuri tontti ja riittävä sähkön saatavuus.
Kangasalan kaupunki suhtautuu myönteisesti datakeskushankkeisiin ja pitää niitä yhtenä mahdollisuutena vahvistaa kaupungin elinvoimaa, investointeja ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Datakeskusten merkitys kasvaa nopeasti mm tekoälyn käytön lisääntyessä yritystoiminnassa ja julkisissa palveluissa.
Kangasalaa on tarkasteltu mahdollisena datakeskusten sijaintipaikkana jo 2000-luvun lopulta lähtien. Tuolloin Business Finland ja nykyinen Business Tampere (entinen Tredea) kartoittivat Pirkanmaalta datakeskustoimintaan soveltuvia alueita. Kangasalta esiin nousivat silloin muun muassa Kallion teollisuusalue ja Tarastenjärvi.
Kangasalan vahvuuksia mahdollisena sijaintipaikkana ovat erityisesti sähköverkkoon, sähköasemaan ja saatavilla olevaan kapasiteettiin liittyvät edellytykset. Samalla kaupunki korostaa, että jokainen hanke arvioidaan erikseen ja että hankkeiden soveltuvuutta arvioidaan suhteessa kaupungin tavoitteisiin, ympäristöön, maankäyttöön ja päätöksentekoon.
Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen: “Kangasala haluaa olla mukana rakentamassa digitaalista tulevaisuutta”
Kangasalan kaupunginjohtajan mukaan datakeskukset ovat osa yhteiskunnan uutta perusinfrastruktuuria.
“Kangasala haluaa olla mukana rakentamassa Suomen digitaalista tulevaisuutta. Datakeskukset ovat välttämätön osa digitaalista infrastruktuuria samalla tavoin kuin tiet, sähkönsiirtoverkot ja tietoliikenneyhteydet ovat mahdollistaneet aiempien vuosikymmenten kasvun.”
Datakeskusten vaikutukset voivat ulottua laajalle. Rakentamisvaihe tuo investointeja ja työllisyyttä, ja toiminnan aikana hankkeet voivat tuoda alueelle uusia työpaikkoja, kiinteistöverotuloja sekä mahdollisuuksia esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen kaukolämpöverkossa. Lisäksi datakeskusten ympärille voi syntyä uutta teknologia-, ohjelmisto- ja tekoälyalan yritystoimintaa.
Kaupungin näkökulmasta kyse ei ole vain yksittäisistä rakennushankkeista, vaan laajemmasta muutoksesta, jossa digitaalinen infrastruktuuri, energiaratkaisut ja yritysten kasvavat data- ja tekoälytarpeet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa.
Kangasala arvioi datakeskushankkeita avoimesti ja vastuullisesti
Kangasalan teknisen keskuksen johtaja Sirkku Malviala ja kaupungin geodeetti Teemu Valkolehto seuraavat hankkeiden etenemistä kaavoituksen näkökulmasta.
Datakeskushankkeita suunnitellaan sekä yksityisten omistuksessa oleville maille että kaupungin maille. Mikäli hanketta suunnitellaan kaupungin maille, sille tarvitaan kaupungilta joko suunnitteluvaraus, vuokrasopimus, kiinteistökauppa tai jokin muu sopimus, jolla kaupunki antaa luvan selvittää maaomaisuutensa sopivuutta tavoiteltuun käyttötarkoitukseen. Kaikista niistä päättää kaupunginhallitus tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Suunnitteluvarauksen tarkoituksena on varata kaupungin omistamia maa-alueita yksinomaan varausta hakeneelle toimijalle jatkoselvitysten tekemistä varten. Selvitysten tarkoitus on saada laajasti tietoa siitä, että onko alueella edellytyksiä kyseiselle toiminnalle. Jos edellytyksiä ei ole, hanke ei etene alueella. Jos edellytyksiä on, hankkeen suunnittelu tarkemmalle tasolle voi edetä.
Datakeskuksia voidaan suunnitella alueille, joissa on voimassa oleva asemakaava, sekä alueille, joissa ei ole sen rakentamisen sallivaa asemakaavaa. Jos asemakaavamerkintä mahdollistaa datakeskuksen rakentamisen, rakentamislupaa voi hakea kaavan puolesta kyseiselle alueelle suoraan. Jos asemakaavamääräys ei salli datakeskuksen rakentamista, tarvitaan yleensä joko kaavamuutos, uusi kaava jos asemakaavaa ei ole alueella ollenkaan tai sitten puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Mikäli alueelle tehdään asemakaava, sitä ohjaa alueella oleva yleiskaava. Jos yleiskaava puuttuu tai sitä pitää muuttaa, niin yleiskaavaa ohjaa maakuntakaava. Yleiskaavaa ei aina välttämättä tarvitse muuttaa, vaan asemakaavoituksen yhteydessä voidaan suunnittelualueella tehdä myös laajempi yleiskaavallinen tarkastelu.
Datakeskusten lupamenettelyt
Ympäristöpäällikkö Tuomo Antilan mukaan datakeskusten sijoittumismahdollisuudet ratkaistaan rakentamisluvalla. Rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta. Luvan hakijan niin pyytäessä kunta voi ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon erillisellä päätöksellä (sijoittamislupa).
Jos rakentamishankkeeseen ryhtyvä niin haluaa, datakeskushanke voidaan ratkaista puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa. Mikäli erikseen haettava puhtaan siirtymän sijoittamislupa on myönteinen, niin rakentamisluvassa ratkaistaan vain toteuttamisen edellytykset eli ns. olennaiset tekniset vaatimukset.
Jos datakeskuksen energian- tai varavoimantuotannossa polttoaineteho ylittää yhden megawatin, tulee toiminta rekisteröidä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Mikäli polttoaineteho ylittää 50 megawattia, vaatii toiminta ympäristöluvan. Datakeskus voi olla ympäristölupavelvollinen myös, jos polttoainetta tai kemikaaleja varastoidaan yli 100 m3 , hankkeeseen liittyy pitkäkestoista murskausta ja louhintaa tai sillä on merkittäviä vesistöpäästöjä. Datakeskushanke edellyttää YVA-menettelyä, jos energiantuotannon kattila- tai voimalaitosten suurin polttoaineteho on vähintään 300 megawattia, tai jos hankkeen maa- ja kiviainesten ottomäärät ylittävät 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.
Kaavoituksen yhteydessä selvitetään ja arvioidaan merkittävät vaikutukset maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:ssä lueteltuihin asioihin, kuten ihmisiin ja ympäristöön, luontoon ja luonnonvaroihin, alueen rakenteeseen ja talouteen sekä kulttuuriin ja ulkonäköön. Silloin kun jollain alueella tulee yleis- ja/tai asemakaavamuutos vireille, alueidenkäyttölain mukaan kaikki kuntalaiset voivat ilmaista mielipiteensä niihin niiden valmisteluvaiheissa ja osalliset voivat jättää muistutuksen kaavaehdotukseen sen nähtävillä oloaikana.
Datakeskusten kokonaisvaikutus
Business Kangasala Oy:n toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara on saanut lukuisia yhteydenottoja koskien datakeskuksia. Kangasalan kohdalla olevan sähköverkon kapasiteetti on herättänyt kiinnostusta laajasti. ”Datakeskuksista on julkisuudessa puhuttu paljon, ne ovat saaneet jo omat vastustajansa ja puolestapuhujansa. Vastustusta aiheuttavat epätietoisuus niiden vaikutuksesta sähkön saantiin ja hintaan, puolestapuhujat vastaavasti näkevät ne osana huoltovarmuutta ja rakennusalan työpaikkojen säilymistä. Datakeskushankkeet ovat monimutkaisia ja pitkiä prosesseja, joista ei ole takuuta, rakentuuko niistä yksikään – niin monta muuttujaa isoihin hankkeisiin liittyy.” Julkisuudessa on myös arvosteltu sitä, että työpaikat ovat pääosin rakentamisvaiheen työpaikkoja, mutta datakeskukset ovat niin isoja, että niitä ei rakenneta vuodessa eikä kahdessa, välillisiäkin työpaikkoja syntyy siis useiksi vuosiksi. Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta datakeskukset ovat osa laajempaa maailmanlaajuista muutosta.
Kangasalan kannalta olennaista on, että datakeskukset voivat vahvistaa kaupungin asemaa tulevaisuuden investointikohteena. Ne lisäävät alueen tunnettuutta kansainvälisten yritysten keskuudessa, avaavat yhteistyömahdollisuuksia paikallisille yrityksille ja voivat synnyttää uutta liiketoimintaa teknologiakeskittymän ympärille.
Kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan yrityksille hyvät edellytykset digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen, ovat vahvemmassa asemassa houkuttelemaan uusia investointeja, työpaikkoja ja osaamista. Tulevaisuudessa tekoäly ja datan käsittely ovat yhä useamman toimialan keskeisiä tuotannontekijöitä.
Samalla on tärkeää tunnistaa, että datakeskukset eivät ole kaupungille itseisarvo. Niitä tulee tarkastella osana Kangasalan kokonaisetua: millaisia investointeja ne tuovat, miten ne sopivat ympäristöön ja maankäyttöön, millaisia mahdollisuuksia ne avaavat paikallisille yrityksille ja miten hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä kuntalaisille, yrityksille ja kaupungin taloudelle. Kangasalan tavoitteena on tarkastella datakeskushankkeita avoimesti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.
