Matkailu

Kestävä matkailu pyrkii huomioimaan matkailun nykyiset ja tulevat taloudelliset, sosio-kulttuuriset ja ympäristölliset vaikutukset. Ympäristöllisiin vaikutuksiin liittyy matkailun pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja hiilineutraaliuteen.

Resurssitehokkuusajattelu ottaa laajemmin kantaa myös raaka-aineiden kulutukseen. Erilaisten tuotteiden valmistukseen käytettäviä materiaaleja on olemassa maapallolla rajallinen määrä, eikä neitseellisiä raaka-aineita riitä loputtomiin. Kulutuksen jatkuminen nykyisellä tasolla johtaa monien raaka-aineiden loppumiseen ja hintojen nousemiseen (kadenjalki.fi).

Mitä resursseja matkailuala käyttää?

Matkailuala käyttää eniten vettä, energiaa ja ruokaa. Energiaa kuluu erityisesti majoituspalveluissa (lämmitys, jäähdytys, valaistus), kuljetuksessa (lentoliikenne, maaliikenne), ruoan valmistuksessa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Vesi on olennainen resurssi matkailualalle. Sitä käytetään esimerkiksi juomavetenä, ruoanlaitossa, siivouksessa, uima-altaissa ja kylpylöissä.

Haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttaa myös matkailualalla syntävä jätteen suuri määrä. Lisäksi matkailuala käyttää monenlaisia raaka-aineita ja materiaaleja elintarvikkeisiin, rakennusmateriaaleihin sekä muihin tuotteisiin, kuten matkamuistot ja vaatteet. Matkailualalle tärkeitä resursseja ovat myös maaperä, maa-alueet ja luonnonvarat.

Miksi resurssitehokkuutta kannattaa kehittää yrityksen näkökulmasta?

Resurssitehokkuuden kehittäminen on myös vastuullista ja kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Monilla resurssitehokkailla toimilla on myös ilmastopäästöjä vähentävä vaikutus.

Yksi keskeinen matkailualan erityispiirre on se, että alan yritykset ovat lähellä keskivertokuluttajaa. Siksi yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan kuluttajiin, saada heidät pohtimaan kulutustaan ja sen ympäristövaikutuksia sekä rohkaista muuttamaan asennettaan. (Renfors 2022)

1. Kustannussäästöt. Resurssitehokkuuden parantaminen tuo yritykselle kustannussäästöjä, sillä se vähentää niin energian, veden kuin muidekin resurssien kuluttamista.
2. Riskienhallinta. Resurssitehokas toiminta auttaa yrityksiä hallitsemaan riskejä, kuten esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden vaihtelua ja energian hinnan nousua.
3. Ympäristövaikutusten vähentäminen. Resurssitehokkuuden parantaminen yrityksessä vähentää myös yrityksen ympäristövaikutuksia.
4. Kilpailuetu. Vastuullisesti toimivat yritykset saavat kilpailuetua, kun vastuullisuudesta on tulossa yhä tärkeämpi tekijä kuluttajien päätöksenteossa. Resurssitehokkuuden parantaminen antaa yritykselle myös mahdollisuuden viestiä vastuullisista teoistaan, mikä voi parantaa yrityksen mainetta ja houkutella uusia asiakkaita sekä työntekijöitä.
5. Tulevaisuuteen varautuminen. Resurssitehokkuuden parantaminen auttaa yritystä varautumaan tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen ehtymiseen, mutta samalla myös muuttuvaan lainsäädäntöön ja tiukentuvaan sääntelyyn ympäristövaikutuksiin liittyen. Rahoitus, tuet ja lainat kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän vastuullisesti toimiville yrityksille

Miten kehittää matkailuyrityksen resurssitehokkuutta?

Resurssitehokkuus tarkoittaa sitä, että tuotteen tai palvelun tuotannossa käytetään mahdollisimman vähän raaka-aineita, energiaa ja vettä. Lisäksi pyritään minimoimaan tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset. Kierrättämällä materiaaleja on mahdollista saada raaka-aineet riittämään ja samalla suojellaan matkailualalle elintärkeitä seikkoja, kuten luonnon monimuotoisuuden, sekä lajien ja luontotyyppien säilymistä (kadenjalki.fi). Yrityksen resurssitehokkuutta voi kehittää niin, ettei se vaikuta palvelun laatuun.

1. Uusiutuvan energian käyttäminen

   • Uusiutuvan energian käyttöönotto on hyvä tilaisuus parantaa yrityksen energiatehokkuutta. Uusiutuvaa energiaa ovat esimerkiksi aurinko-, tuuli-, vesivoima, sekä maalämpö, joita voidaan käyttää sähköntuotannossa ja lämmityksessä.
   • Siirtyminen käyttämään uusituvia energiamuotoja vaatii alkuinvestointeja. Investoinnin takaisinmaksuaika ja tuoton odotusarvo kannattaa laskea etukäteen. Investointikustannuksiin voi saada myös tukea. Business Finlandin yrityksille myöntämä energiatuki kiristyi ehdoiltaan vuoden 2024 helmikuussa, mutta maaseuturahastosta on mahdollisuus saada energiatukea myös pieniin investointeihin, jos yritys sijaitsee ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla.
   • Energiamuotoa vaihdettaessa kannattaa kiinnittää huomiota yrityksen prosessien optimointiin ja harkita samalla myös muiden energiatehokkaampien laitteiden hankkimista.
   • Onko mahdollista tehdä energiainvestointia yhteistyössä toisten yritysten kanssa tai kehittää muuta energiayhteistyötä?

2. Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen

   • Rakentamisessa ja sisustuksessa on mahdollista suosia mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia rakennusmateriaaleja kuten puuta, kierrätysmuovia tai luonnonkiviä. Sisustuksessa voidaan käyttää kierrätettyjä huonekaluja ja tekstiilejä.
   • Ravintoloissa ja kahviloissa kannattaa suosia paikallisia ja sesonginmukaisia raaka-aineita. Sen lisäksi, että se vähentää päästöjä, toimii paikallisuus usein myös markkinointivalttina.
   • Pakkausmateriaaleissa kannattaa hyödyntää kierrätettyä kartonkia tai kierrätettyä muovia. Mainosmateriaaleissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei painomateriaaleja tehdä yli tarpeen, ja vain tarpeellinen painetaan. Toimistotarvikkeissa on myös mahdollista hyödyntää kierrätettäviä materiaaleja.
   • Retkien ja aktiviteettien järjestämisessä voidaan suosia luontoystävällisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi retkivarusteissa voidaan suosia kierrätettyjä materiaaleja, ja aktiviteetteja suunniteltaessa voidaan ottaa huomioon luonnon herkkien alueiden suojeleminen.
   • Matkailualan yritysten kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kierrättämiseen ja jätehuoltoon. Sekä asiakkaita että henkilökuntaa voi kannustaa lajittelemaan ja kierrättämään. Lisäksi yritykset voivat pyrkiä vähentämään jätteen määrää esimerkiksi tarjoamalla kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä tuotteita.

3. Vedenkulutus

   • Pesutiloihin voi asentaa vesitehokkaista suihkupäitä ja hanoja, jotka vähentävät vedenkulutusta ilman merkittävää vaikutusta käyttömukavuuteen. WC:n huuhtelumäärää voi säätää pienemmäksi.
   • Onko yrityksen mahdollista uusiokäyttää vettä esimerkiksi viheraluiden kasteluun? Ulkokasvien kastelussa voi käyttää myös sadevettä.
   • Vesihukan minimoimikseksi kannattaa seurata kulutuspiikkejä ja korjata nopeasti mahdolliset vesivuodot ja vahingot.
   • Asiakkaita ja henkilökuntaa voi informoida ja kannustaa käyttämään vettä harkiten, esimerkiksi välttämällä veden turhaa juoksuttamista ja käyttämällä pyyhkeitä useamman kerran ennen pesua.
   • Pesutilojen tekstiilien pesua voidaan optimoida käyttämällä vesitehokkaita pesukoneita ja valitsemalla vähemmän vettä kuluttavia pesuohjelmia.

4. Ruokahävikin minimoiminen

   • Ruokahävikin mittaaminen ja seuranta auttavat yritystä tunnistamaan mahdolliset ongelma-alueet ja kehittämään tehokkaampia käytäntöjä.
   • Varastojen säännöllinen tarkastaminen auttaa hallitsemaan hävikin syntymistä.
   • Ruokajätteen hyödyntäminen kompostointiin tai biojätteen kierrätykseen vähentää kaatopaikkakuormitusta ja edistää ympäristöystävällisyyttä.
   • Henkilökunnan kouluttaminen ruokahävikin minimointiin ja sen merkitykseen voi auttaa vähentämään hävikin syntymistä.
   • Hävikkiruokaa voi myydä ”rescue-annoksina” tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen mahdollisuuksien mukaan.

5. Palveluiden hyödyntäminen omistamisen sijaan

   • Missä kaikkialla voisi hyödyntää kiertotalouden liiketoimintamallia, jossa tuote hankintaan palveluna? Tuotteen tarjoaminen palveluna luo usein tuotteille ja materiaaleille lisää käyttökertoja perinteisempään omistamisen malliin verrattuna. Lisäksi tuotteiden elinkaari pitenee ja resurssien käyttö tehostuu.
   • Tuote palveluna -malli voi helpotta yrityksen kansainvälistymistä, koska se voi tarjota joustavan ja skaalautuvan tavan tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseen erilaisilla markkinoilla.

6. Tuotteiden hankkiminen

   • On suositeltavaa hankkia korkealaatuisia tuotteita, joilla on pitkä käyttöikä.
   • Tuotteiden käyttöikää voi pidentää korjaamalla ja huoltamalla säännöllisesti.
   • Onko mahdollista hankkia tuotteita yhteiskäyttöön toisen yrityksen kanssa, tai tarjota vähällä käytöllä olevaa tuotetta vuokralle?
   • Lainaaminen ja vuokraaminen on resurssitehokkuutta: jos tuotteesta halutaan saada vuokraamalla elinkeinoa itselle, pidetään tuotteesta usein myös parempaa huolta, jotta se kestäisi pidempään.
   • Korvaa mahdollisuuksien mukaan neitseellisistä raaka-aineista tehdyt tuotteet kierrätetyillä vaihtoehdoilla.

Sustainable Travel Finland -ohjelma matkailualan yrityksille

Visit Finlandin yrityksille maksuton Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelma tarjoaa 7 askeleen kehittämispolun.  Ohjelman läpikäyneille ja kriteerit täyttäville yrityksille ja myönnetään Sustainable Travel Finland -merkki, jolla viestitään erityisesti kansainvälisille matkailijoille kestävästä toiminnasta.

Kehittämispolku sisältää mm. osaamisen kasvattamista, mittaamista, kehittämistä ja sertifioinnin. Esimerkkejä auditoiduista kestävää matkailua tukevista serfikaateista löydät täältä.

Tampereen kaupunkiseudulla Visit Tampere on kestävää matkailua kehittävä alueellinen organisaatio ja Kangasalla paikallinen on Visit Kangasala.

Visit Kangasalan vastuullisuustyötä koordinoi matkailuasiantuntija Maria Eskelinen.