Rakentaminen

Rakennusala tulee lähitulevaisuudessa elämään murroksessa, kun monista nykyisistä toimintamalleista siirrytään kohti kiertotaloutta. Lisäksi muuttuva lainsäädäntö tulee vaikuttamaan rakennusalaan.

Maapallon luonnonvaroista noin 50 % ja jalostamattomasta energiasta noin 40 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. (https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous). Suomessa rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat kolmasosan maan kokonaispäästöistä. (https://rt.fi/tietoa-alasta/ymparisto-ja-ilmasto/)

Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys vähentävät tehokkaasti uusien tuotteiden valmistamisessa syntyviä päästöjä sekä jätteen määrää.

Uusi rakentamislaki 2025

Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Lakiuudistuksella edistetään kiertotaloutta monin tavoin. Jatkossa uudisrakentamista ohjataan vähähiiliseksi ja ilmastopäästöt huomioidaan rakennusten koko elinkaaren ajalta sekä erityisesti materiaalivalinnoissa. Laki sisältää teknisen vaatimuksen rakennuksen vähähiilisyydestä, joka osoitetaan laskennallisesti ilmastoselvityksellä. Myös materiaaliseloste on laadittava uudelle ja laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle.

Lakiin sisältyy myös vaatimukset uusien rakennusten pitkäikäisyydestä, muunneltavuudesta, korjattavuudesta sekä purettavuudesta. Rakennus- ja purkuluvan hakijan tulee selvittää rakennuksen purkamisessa vapautuvat materiaalit. Rakentamislupaa haettaessa tulee esittää selvitys rakennus- ja purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien ja rakennuspaikalta kuljetettavien maa- ja kiviaineisten ja vaarallisten aineiden määristä.

Uuden rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Tällä hetkellä laki on lausuntokierroksilla Orpon hallitusohjelman mukaisten muutosten vuoksi.

Lain ja tehtävien muutosten tavoitteena on keventää hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa, selkeyttää valitusoikeutta ja täsmentää vastuukysymyksiä. Lailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, parannetaan rakentamisen laatua, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.

Rakentamisen resurssitehokkuus

Resurssitehokkuuden kehittäminen on tärkeää sekä ympäristön että taloudellisen tehokkuuden kannalta.

• Tuotantoprosessien tehostaminen: Energiatehokkaampien laitteiden käyttöä tai prosessien uudelleenjärjestämistä vähentämään hukkaa
• Tehokas logistiikka: Tavarantoimitusten optimointi vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja kustannuksia
• Sivutuotteiden ja jätemateriaalien hyödyntäminen: Esimerkiksi rakennusjätteen kierrättäminen tai uudelleenkäyttö voi vähentää uusien materiaalien tarvetta
• Tuotteiden uudelleenkäyttö: Soveltuvien vanhojen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö uusissa projekteissa voi vähentää uusien materiaalien tarvetta ja jätemäärää
• Tuotteiden ominaisuuksien kehittäminen: Energiatehokkaampien tai pitkäikäisempien materiaalien kehittäminen voi vähentää energiankulutusta ja jätteen määrää pitkällä aikavälillä
• Uudenlaisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto: Vuokraus- tai lainauspalvelut voivat vähentää uusien tuotteiden tarvetta.

[TEKSTI TÄYDENTYY]