Valmistava teollisuus

Resurssitehokkuus ja kiertotalouden toimintatavat kytkeytyivät monella tapaa yhteen. Resurssitehokkuus on kykyä käyttää erilaisia resursseja harkitusta ja kiertotalous on keino edistää kestävää kehitystä.

Molempien tavoitteena on samanaikaisesti talouskasvu, luonnonvarojen viisas käyttö ja talouskasvun irtikytkentä haitallisista vaikutuksista.

Valmistavassa teollisuudessa tehokkain tapa vähentää luonnonvarojen käyttöä on vähentää prosesseihin meneviä panoksia ja lisätä suljettuja materiaalikiertoja. Edellä mainittujen lisäksi muita resurssitehokkuutta tehokkaasti tukevia toimenpiteitä ovat tuotesuunnittelu, prosessien optimointi sekä materiaali- ja energiatehokkuuden kehittäminen.

Ympäristöministeriön arvion mukaan toimialasta riippumatta resurssitehokkuuden parantamisen potentiaali voi olla muutamasta prosentista jopa 10–20 prosenttiin. Yritystasolla hyödyt voivat olla sitäkin suurempia.

Teollinen kiertotalous

Teollisen kiertotalouden vaikutus Suomen teollisuuden kilpailukyvylle on merkittävä. Teollinen kiertotalous on huolellista materiaalien käytön suunnittelua koko elinkaaren ajan ja hukan sekä jätteen määrän minimoimista. Teollisessa kiertotaloudessa suuret materiaalimäärät vaativat materiaali- ja energiavirtojen tehokasta hyödyntämistä. Ekologisen hyödyn lisäksi teollinen kiertotalous tarjoaa merkittävää liiketaloudellista potentiaalia. Sen edistäminen ei ainoastaan paranna nykyisen toiminnan kilpailukykyä, vaan luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Miten yritys voi lisätä materiaalien ja tuotteiden kiertotaloutta?

(Sitra 2018, Pajunen & Silvennoinen)

1. Valmista tuotteet kestävistä, uusiutuvista tai käytetyistä materiaaleista. Pitkäikäiset ja korjattavat tuotteet päätyvät elinkaarensa lopussa uudelleen käyttöön. Uusiutuvat materiaalit, kuten kasvi- ja puupohjaiset materiaalit, voivat korvata öljypohjaisia materiaaleja.
2. Huomioi materiaalin valmistuksessa käytettävät lisäaineet, täyteaineet ja kemikaalit, jotka haittaavat kierron toteutumista ja aiheuttavat materiaalin päätymisen ongelmajätteeksi tai polttoon.
3. Suunnittele ja kehitä materiaalit siten, että ne kiertävät myöhemmin. Mikäli materiaalin kierto tuotteena ei ole mahdollinen, täytyy suunnitteluvaiheessa huomioida materiaalin mekaaninen kierto eli suunnitella tuotteen materiaalit niin, että ne voidaan käyttää myöhemmin uudelleen uuden tuotteen raaka-aineena, kuten esimerkiksi muovin, lasin ja teräksen sulattaminen ja uusiokäyttö.
4. Vältä valmistuksessa hukkaa, joka tarkoittaa aina myös ylimääräistä kulua. Hukan vähentämistä voidaan toteuttaa erilaisin tavoin, kuten hyödyntämällä teollisuuden sivuvirtoja mahdollisimman tehokkaasti.
5. Vahvista yhteistyötä tuoteketjun eri yritysten kanssa. Miten tuotteeseen lisätään palveluja, entä miten tuote tai materiaali jatkavat elinkaartaan ensimmäisen käyttöiän päätyttyä? Ei riitä, että alkupäässä on tehty oikeita ratkaisuja ja suunnitelmia vaan suunnitelmat pitää toteuttaa, niitä täytyy noudattaa ja valvoa läpi koko valmistusprosessin ja tuotteen tai rakennuksen elinkaaren. Voisiko yrityksistä ja heidän yhteistyökumppaneista muodostaa tiiviimpiä tiimejä, joihin kerätään osaaminen tuotteen suunnittelusta aina uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen saakka?
6. Opi lisää kiertotaloudesta yhdessä. Yksikään ala ei pysty yksin ratkaisemaan näin suurta haastetta. Ratkaisuissa on otettava huomioon yhdenvertaisesti kemialliset, fysikaaliset, tekniset, taloudelliset, lainsäädännölliset, hallinnolliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat. Tarvitaan siis monialaista yhteistyötä.

Materiaalitehokkuuden kehittäminen

Materiaalitehokkuutta lisäämällä yritys voi säästää materiaalihankinnoissa sekä päästöjen ja jätteiden käsittelyn kustannuksissa. Materiaalitehokkaiden innovaatioiden seurauksena yritykset ovat vähemmän riippuvaisia luonnonvaroista, jolloin niiden hintojen nousulla tai saatavuuden heikkenemisellä on vähemmän vaikutusta yritysten toimintaan.

Materiaalitehokkuuden tehostaminen (Motiva, 2016)

Materiaalitehokkuutta voidaan kehittää yrityksissä monesta eri näkökulmasta. Sopivin näkökulma riippuu paljon yrityksen toiminnan erityispiirteistä.

1. Osana johtamisjärjestelmää. Materiaalitehokkuus voidaan sisällyttää johtamisjärjestelmään, mikä tekee sen suunnittelusta ja toteutuksesta kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä.
2. Tuotekehityksessä. Tuotekehitys on tehokkain tapa parantaa materiaalitehokkuutta koko tuotteen elinkaaren ajan. Materiaalitehokkuutta parannetaan esimerkiksi säästämällä materiaaleja, kierrättämällä jätteet ja optimoimalla pakkaukset ja logistiikka. Tuotteiden pitkäikäisyyttä voidaan edistää suunnittelemalla ne kestäviksi ja helposti huollettaviksi. Yritykset voivat lisätä materiaalitehokkuutta myös tarjoamalla tuotteita palveluina, esimerkiksi vuokraamalla niitä myynnin sijaan. Tämä edistää tuotteiden tehokasta käyttöä ja voi luoda uusia markkinoita ja kilpailuetua. Tehokkaampi käyttöaika ja vähentynyt seisonta-aika lisäävät tuotteiden käytön tehokkuutta ja ekologisuutta.
3. Tuotantoprosessissa. Olemassa olevan tuotantoprosessin resurssitehokkuutta voidaan parantaa keskittymällä raaka-aineiden käyttöön, tuotantotapojen tehostamiseen ja innovaatioiden kehittämiseen. Tehostamistoimet voivat kattaa koko tuotantoketjun tai keskittyä erityisen vaikutusvaltaisiin osaprosesseihin. Myös sisäiset kierrätystoimenpiteet ja laatuvirheiden tarkkailu voivat olla tehokkaita, etenkin yrityksissä, joissa ei synny ulkoista jätettä.
4. Teollisissa symbiooseissa  yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista ja palveluja. Näin toinen yritys voi käyttää toisen jätettä resurssinaan, mikä vähentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
5. Systeemitasolla. Systeemitason muutoksissa tarkastellaan ja järjestellään uudelleen yrityksen tuotantoprosessit, ansaintalogiikka ja alihankintasuhteet materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on edistää materiaalitehokkuutta toimenpiteillä ja teknologisilla ratkaisuilla, joilla on laajoja kerrannaisvaikutuksia ja jotka mahdollistavat suuret säästöpotentiaalit.

FISS – teolliset symbioosit

FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) on yhteistyöhön perustuva toimintamalli, jolla pyritään auttamaan yrityksiä ja muita toimijoita tehostamaan keskinäistä resurssien hyödyntämistä sekä synnyttämään uutta liiketoimintaa. Symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja.

FISS-toimintamallin kehittäminen oli yksi merkittävä askel teollisen kiertotalouden tunnetuksi tekemisessä kansallisesti. Toimintamalli lanseerattiin Suomessa 2014 ja toimintaa koordinoi Motiva.

Alueella toimivien FISS-koordinaattoreiden avulla löydät yrityksellesi sopivat ylijäämäresurssien käyttäjät, tai löydät tarvitsemasi resurssin.

FISS

Energiatehokkuussopimukset

Energiankäyttö aiheuttaa valtaosan kasvihuonekaasupäästöistä. Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuudelle ja ne nivovat yrityksissä ja kunnissa tehtävän energiatehokkuustyön osaksi isompaa kokonaisuutta. Se on konkreettinen osa Suomessa ja maailmanlaajuisesti tehtävää ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Vapaahetoisuus on yritykselle ja kunnalle joustavampi ja mielekkäämpi keino toteuttaa energiatehokkuustoimia ja -investointeja tarvelähtöisesti. Sopimusten energiatehokkuustavoitteisiin on sitoutunut yli 770 yritystä ja niiden 7700 toimipaikkaa ja yli 150 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyneiden energiankäyttö kattaa lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Valtio tukee tapauskohtaisesti uuteen teknologiaan perustuvia energiatehokkuusinvestointeja. Vain sopimukseen liittyneillä on mahdollisuus hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää pk-yrityksille ja kunnille tukea myös energiankäytön tehostamiskohteita kartoittavan Motiva-mallisen energiakatselmuksen toteuttamiseen.

Energiatehokkuussopimukset

Mistä lähteä liikkeelle vastuullisuustyössä ja resurssitehokkuuden kehittämisessä?

Valmistava teollisuus voi pyrkiä resurssitehokkaampiin ratkaisuihin ja käytäntöihin erityisesti energiatehokkuutta parantamalla, materiaalien käytön optimoinnilla, kiertotalouden hyödyntämisellä sekä digitaalisten teknologioiden ja automaation hyödyntämisellä. Kehittämistyöllä on mahdollisuus vähentää ympäristövaikutuksia ja luoda taloudellisia säästöjä.

Energiatehokkuuden parantaminen

• Investoimalla energiatehokkaisiin koneisiin ja laitteisiin voidaan vähentää energiankulutusta merkittävästi.
• Käyttämällä kehittyneitä energianhallintajärjestelmiä voidaan seurata ja optimoida energiankäyttöä reaaliajassa.
• Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko- ja tuulivoimaan, vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Materiaalien käytön optimointi

• Optimoimalla tuotantoprosesseja voidaan vähentää materiaalihukkaa ja käyttää raaka-aineita tehokkaammin.
• Kierrättämällä ja käyttämällä uudelleen tuotannon sivutuotteita ja jätteitä voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta.
• Käyttämällä kevyempiä ja kestävämpiä materiaaleja voidaan vähentää raaka-aineiden kulutusta ja parantaa tuotteiden elinkaarta.

Kiertotalouden hyödyntäminen

• Ottamalla käyttöön suljetun kierron prosesseja, joissa tuotantoprosessien jätteet ja sivuvirrat palautetaan tuotantoon.
• Suunnittelemalla tuotteet modulaarisiksi ja helposti purettaviksi voidaan helpottaa niiden korjaamista, päivittämistä ja kierrättämistä.
• Yhteistyössä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa voidaan luoda synergiaetuja ja hyödyntää toisten yritysten jätteitä raaka-aineina.

Digitaalisten teknologioiden ja automaatioiden hyödyntäminen

• IoT-teknologioiden avulla voidaan seurata koneiden ja prosessien toimintaa reaaliajassa ja optimoida niiden suorituskykyä.
• Suurten tietomassojen analysointi voi auttaa tunnistamaan resurssitehokkuuden parantamismahdollisuuksia ja ennakoimaan huoltotarpeita.
• Automaatiolla voidaan vähentää inhimillisten virheiden määrää, parantaa tuotantoprosessien tarkkuutta ja vähentää resurssien hukkaa.

Kestävä toimitusketjun hallinta

• Hankkimalla raaka-aineita ja komponentteja toimittajilta, jotka noudattavat kestävän kehityksen periaatteita.
• Optimoimalla logistiikkaa ja kuljetuksia voidaan vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä.
• Parantamalla toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä voidaan varmistaa resurssien vastuullinen käyttö.