Vehoniemen Alamaja on viihtyisä kahvila ja tilausravintola Kaivannon upeissa maisemissa

On monien sattumien summa, että Marjut Järvisestä tuli Vehoniemen Alamajan kahvila- ja tilausravintolayrittäjä. Nyt hän tarjoaa asiakkailleen jo kolmatta vuotta herkullisia ruokia ja inspiroivan miljöön erilaisten juhlien ja tilaisuuksien pitopaikaksi. Alamaja sijaitsee Vehoniemen harjun alkupäässä, ylhäällä Kaivannon kanavan kupeessa.

Kaikki alkoi oikeastaan Kaivannon Laivakahvilasta. Siellä Marjutin oma äiti oli ollut töissä 1970-luvun alkupuolella, ja myöhemmin Marjutin äitipuoli toimi Laivakahvilan yrittäjänä. Marjutin perhe oli kahvilan sijainnin takia katsellut taloja siltä suunnalta. Vaikka Marjut vietti lapsuutensa Herttualassa, hän muistaa hyvin, kuinka lapsena pyöräiltiin usein Kaivantoon Kyllikin jäätelökioskille asti.

Eräänä vappuna Marjutin perhe oli menossa Ravintola Vehoniemeen vappulounaalle. Ravintola oli aivan täynnä eikä perhe mahtunut sinne syömään. Tiedossa oli, että Ravintola Vehoniemi oli lopettamassa, ja kysyntää selvästi sillä suunnalla riitti. Siitä syntyi ajatus ravintola- ja juhlapalvelun perustamiselle. Marjutin perhe vuokrasi Vehoniemen Alamajan ensin yhdeksi kesäksi, ja sen jälkeen he päätyivät ostamaan sen omaksi vuonna 1980. Aluksi Alamajalle tehtiin mittavat remontit ennen ravintolatoiminnan käynnistymistä.

Marjut Järvinen kertoo hänelle mieleen jääneestä otsikosta Kangasalan Sanomista kahdeksankymmentäluvun alkupuolelta: ”Ennen Alamajaa surkuteltiin, nyt ihaillaan”. Järviset pyörittivät yritystoimintaa useiden vuosien ajan monissa paikoissa, mm. Alamajalla, kahvilassa ja kanavan vierelle rakennetulla grillillä. Marjutin perhe päätti luopua Vehoniemen Alamajasta vuonna 1987, jolloin se myytiin eteenpäin. Silloin Marjut oli vielä liian nuori ostamaan taloa itselleen.

Seuraavat parikymmentä vuotta Alamaja tunnettiin Villa Kosmoksen nimellä. Marjut osti talon vuonna 2015 ja halusi palauttaa alkuperäisen ja henkilökohtaisesti tärkeän nimen takaisin. Vehoniemen Alamajan nimi on peräisin siitä, että Vehoniemen ravintolan ja hotellin alapuolella sijainneella matkailumajalla ovat yöpyneet hotellin työntekijät. Myös käytössä oleva logo on Marjutin vanhempien aikoinaan käyttämä. Palataan kuitenkin vielä ajassa taaksepäin, siihen hetkeen, kun Marjutille tarjoutui vihdoin mahdollisuus ostaa Alamaja.

Unelmista totta

Elettiin vuotta 2015, Marjutilla oli ravintola-alan yritys miehensä Jari Toivosen kanssa Lielahdessa. Eräänä päivänä Marjutin lapsuudenaikainen ystävä tuli tuomaan uutisia. ”Maijuu, teidän kotinne on myynnissä!” huusi ystävä, joka oli itsekin ollut aikoinaan Alamajalla töissä. Marjut soitti saman tien isälleen, joka vahvisti tiedon ja kertoi lukeneensa ilmoituksen Kangasalan Sanomista. Muutama vuosi takaperin Marjut oli ollut retkellä Alamajan lähistöllä ja osoittanut tyttärelleen harjun päällä sijaitsevaa siniseksi maalattua kaunista puutaloa. Hän oli kertonut hieman liikuttuneena, että ”äiti on aikoinaan asunut tuolla sinisessä talossa”.

Uutisen myynnissä olevasta talosta kuultuaan Marjut mietiskeli, että vaikka kuinka kovasti hän talon haluaisi ostaa, se ei taida millään tapaa olla mahdollista. Asia jäi kuitenkin mieleen vaivaamaan. Kerran valokuvaaja Kimmo Torkkeli kävi lounaalla, ja kertoi Marjutille, että hän niin näkisi Marjutin ja Jarin siellä Alamajassa yrittäjinä. Marjut vastasi Kimmolle, että niin hänkin näkisi, mutta rahaa ei ole. Kimmo vastasi hänelle, että ”et kyllä häviä mitään, jos käyt kysymässä pankista asiaa”. Marjut totteli Kimmon käskyä ja meni pankinjohtajan puheille.

Marjutin oma innostus ja hyvin esitelty liikeidea saivat pankinjohtajan vakuuttuneeksi. Tilanne oli muullakin tavoin hyvin otollinen, sillä Marjutin ja Jarin nykyinen, vuokralla ollut liiketoiminta oli päättymässä. Pankinjohtaja kuitenkin edellytti, että Tampereella sijainnut omakotitalo täytyisi laittaa myyntiin. Marjut jännitti kuinka siinä kävisi; mitä jos taloa ei saataisi myytyä ajoissa ja Alamaja ehtisi mennä kaupaksi jollekin muulle.

Härmälässä sijainneen omakotitalon myynti-ilmoitus laitettiin sunnuntai-iltana nettiin, maanantaiaamuna kello 7 oli varattuna jo yksityisesittely. Saman viikon perjantaina esitettiin ostotarjous ja lauantaina vastatarjous, jonka ostaja hyväksyi. Talo oli mennyt alle viikossa kaupaksi ja Marjutin unelmasta oli tulossa totta.

Elämäntilanne oli ollut todella rankka. Marjut ja Jari olivat kolme vuotta pyörittäneet liiketoimintaa ilman lomia ja pääasiassa kaksin, heränneet viitenä päivänä viikossa varttia vaille kolme aamuyöllä ja menneet neljään töihin. Sunnuntainakin täytyi tehdä töitä, valmistella seuraavaa viikkoa ja tehdä taikinoita valmiiksi.

Perikunta sai Marjutin ostotarjouksen talosta, ja hyväksyi sen suullisesti. Jännitys säilyi loppuun asti, sillä nettipalveluun ei kuulunutkaan vahvistusta tarjouksen hyväksynnästä kuten oli sovittu. Samaan aikaan perikunta oli saanut toisenkin ostotarjouksen. Toinen ostajakandidaatti ei halunnut korottaa tarjoustaan, mutta talosta herännyt kysyntä oli ehkä saanut perikunnan miettimään, että pitäisikö myyntiä vielä jatkaa. Kaavassa määritellään, että talossa on harjoitettava matkailutoimintaa. Tämä oli ratkaisevaa ja talo myytiin Marjutille.

Marjutin isän ja äitipuolen oli tarkoitus muuttaa talon yläkertaan asumaan. Talo oli huonossa kunnossa ja sinne tehtiin laaja remontti. Kiirekin meinasi tulla remontin pitkittyessä. Kesäkuulle 2016 suunnitellut avajaiset viivästyivät, ja niitä päästiin viettämään syyskuussa 2016. Marjutin isä ehti asua yläkerrassa vuoden, ja ensimmäinen isompi tilaisuus Vehoniemen Alamajalla oli isän muistotilaisuus.

Organisointikyky on tärkeintä

Vehoniemen Alamajalla Marjut Järvinen järjestää pääasiassa erilaisia juhlia. Eräälläkin suvulla on ehtinyt olla jo neljät eri juhlat. Tila soveltuu erinomaisesti myös erilaisten tyky- ja koulutuspäivien pitopaikaksi. Luonto ympärillä jo itsessään riittää usein ohjelmaksi. Miljöö on upea; suuresta salista on komeat näköalat Roineelle ja Längelmävedelle. Tilat ovat viihtyisiä ja tyylillä sisustettuja. Pienemmät kabinetit ihastuttavat väriteemoillaan. Rannassa Roineen rannalla sijaitsevaa saunaa voidaan vuokrata.

Viikonloppuisin Alamaja palvelee kahvilana, mutta juhlien aikana kahvila on kiinni. Marjut kehottaakin tarkistamaan Facebookista kulloisenkin tilanteen. Marjut kertoo hoitavansa jopa 30 hengen tilaisuudet alusta loppuun yksin, miehen päivystäessä grillillä. Hän leipoo, laittaa ruuat, tarjoilee ja palvelee.

Marjut kuvailee itseään jännittäjäksi ja suorittajaksi. Kaiken yhteen sovittaminen on välillä haastavaa, ja työssä tärkeintä on organisointikyky. Kun on oikein monet juhlat tulossa ja niiden lisäksi kakkutilauksia, Marjut kirjoittaa ja aikatauluttaa kaiken tarkkaan ylös paperille. Hän on käytännön ihminen, joka tekee ihan kaiken itse siivouksesta lähtien.

Hetki sitten Marjut joutui ensimmäisen kerran antamaan asiakkaan tilaukseen kieltävän vastauksen. Sekään ei johtunut liiallisesta kiireestä tai organisoinnin puutteesta, vaan siitä, että samaan aikaan oli niin monet juhlat ja jääkaappitila täynnä, ettei kaikkien kakkujen leipominen ja säilyttäminen olisi ollut mahdollista.

Marjut ja hänen miehensä työskentelevät kaksin. Ulkopuolista työvoimaa voidaan tarpeen mukaan palkata vuokratyövoimana. Olisi hienoa, jos voisi palkata itse, mutta se ei ole mahdollista, ainakaan vielä.

Kulinaristinen grillielämys valtatien varrella

Vehoniemen Alamajan välittömässä läheisyydessä, valtatie 12:n varrella sijaitseva grilli oli myös Marjutin sukulaisten omistama. Hänelle tarjoutui vuosi sitten mahdollisuus ostaa myös grillirakennus. Onneksi pankinjohtaja sattui olemaan pikkujouluillallisella Alamajalla, ja nähtyään kuinka lähellä grilli sijaitsi, hän suoranaisesti innostui ja totesi, että ”sehän kuuluu selvästi kokonaisuuteen”. Kaupat saatiin hierotuksi maaliskuussa 2019 ja grilliä remontoitiin ja uudistettiin, ja se avautui huhtikuussa 2019. Nyt grilli on avoinna joka päivä kello 11-23. Grillin sijainti on erittäin hyvä ja siihen on helppo pysähtyä Kangasalan suunnasta tultaessa. Ongelmana on Pälkäneen suunnasta tuleville asetettu kääntymiskielto, jonka poistamismahdollisuutta yritetään selvittää.

Asiakaskunta on monipuolista; grillille pysähtyvät niin ohikulkijat kuin rekkakuskitkin. Grilliruoka on konstailematonta, mutta ravintolatasoiseksi kehuttua. Listalla on paljon erilaisia hampurilaisia, mm. savulohiburger. Täytteet ovat tuoreita ja laadukkaita. Tarjolla on myös erikoisuus Peremetz, joka on tataarien lihapiirakka. ”Pärämätsit” leivotaan itse salaisella reseptillä.  Marjut muistelee, kuinka terveystarkastaja tuli rutiinikäynnille grillille, ja huudahti kylmiön avattuaan, että ”ei oo totta!” – Kaikki oli kylmiössä niin siististi ja hyvässä järjestyksessä, että terveystarkastajakin hämmästyi, Marjut kertoo. Marjut on hyvin tarkka raaka-aineiden laadusta, mutta myös hinnasta. Hän vertailee ja tutustuu ja tutkii.

Marjut muistelee lapsuudestaan, kuinka grillillä oli aikoinaan kahden miljoonan markan liikevaihto ja kolme henkilöä töissä samaan aikaan, joskus jopa läpi yön aamuun asti. Tällä hetkellä grilli on auki kello 23 saakka, mutta jatkossa ehkä hieman lyhyemmän ajan. Marjut harmittelee sitä, että on kuullut valituksia, kuinka Kangasalla ei olisi grillejä, ja samaan aikaan Kaivannon grilliä ei ole oikein löydetty. Haaveissa olisivat isot neonvalot grillin katolle, jotka saisivat ihmiset huomaamaan paremmin grillin olevan auki.

Kehitettävää löytyy

Marjutin mielestä Kaivannon alue on Kangasalle tärkeä, ja sen kehittämiseen tulisi satsata. Kaivannolla on kulttuurihistoriallista arvoa, upeat maisemat ja matkailullista merkitystä. Kaivannon sairaalan Marjut näkisi kylpylänä. Oman yritystoiminnan kehittämisessä on myös paljon ideoita. Eräoppaita olisi hyvä olla ja erilaisia matkailupaketteja voisi tehdä. Marjut haaveilee Alamajan rantasaunalle terassista ja nuotiopaikasta, grilli taas saisi upean kesäterassin kanavan vierelle. Kehittämisen resurssit vain ovat rajalliset, mutta ideoita riittää.

– Ei asiakkaita ole koskaan liikaa, Marjut sanoo. Hän näkisi mielellään yhä enemmän tyky-päiviä ja kokouksia Alamajalla. Tällä hetkellä kokousvieraita käy paljon Tampereelta, Pälkäneeltä ja Valkeakoskelta.

Marjut kannattaa omissa valinnoissaan kotimaista niin pitkälle kuin pystyy ja hankkii kaiken tarvittavan paikallisilta. Häntä voisi kuvailla ihmiseksi, joka elää kuten ajattelee. Marjut sanoo tulevansa hyvin surulliseksi aina kun kuulee, että yrittäjä joutuu lopettamaan liiketoimintansa. – Pienyrittäjät ovat hyvin sitkeää ja ahkeraa porukkaa, Marjut toteaa.

Teksti: Senni Jalonen
Kuvat: Ismo Santapukki