Saarikylien islanninhevoset maastovaelluksella. Kuva: Tero Hakala.
Asiakkaat kaipaavat hevosmatkailupalveluilta elämyksiä ja laadukkaita palveluita. Yritykset peräänkuuluttavat reittien turvallisuutta ja sujuvaa yhteistyötä kunnan kanssa. Kestävän luontomatkailun näkökulmasta reittien tulisi olla ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavia ja matkailupalveluiden helposti saavutettavia.
Jaana Koivisto teki Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalouden opinnäytetyönsä Business Kangasalan Hevosvoimainen Kangasala-hankkeelle. Työssä keskityttiin luontomatkailunäkökulmaan ja luonnossa kulkeviin ratsastusreitteihin.
Kangasalla on yli 800 hevosta ja hevosalaan liittyvien yritysten ja palveluiden määrä on kasvusuunnassa. Selvitystyö antaa hyviä suuntaviivoja hevosalan yrittäjille siitä, millaisia palveluja asiakkaat arvostavat. Kyselyiden tuloksena piirtyi tyyppikuva hevosmatkailupalveluiden asiakkaasta, joka hakee ennen kaikkea laatua ja ystävällistä palvelua sekä kattavia oheispalveluita hevosmatkailupalveluiden yhteyteen.
Lisäksi selvitystyö antaa vinkkejä, joilla hevosalan yrittäjien, kunnan ja maanomistajien yhteistyötä voitaisiin kehittää. Työssä on selkeä kuvaus reittien luomisen prosessista ja huomioon otettavista seikoista, kuten jokamiehenoikeudesta ja reittitoimituksista.
Asiakaskysely julkaistiin Visit Kangasalan somekanavissa ja yrityksille kohdennettu kysely lähetettiin hevosmatkailupalveluja tarjoaville yrityksille ympäri Suomen.
Asiakkaat kaipaavat elämyksiä ja tekemistä
Ratsastusreitit ovat tärkeitä hevostalleille, perustuu niiden yritystoiminta sitten ratsastustuntitoimintaan tai vaikkapa tallipaikkojen vuokraamiseen.
– Moni hevosalan yrittäjä tarjoaa ratsastusretkiä elämysmatkailuna myös sellaisille asiakkaille, joilla ei välttämättä ole ollenkaan kokemusta hevosharrastuksesta tai jotka eivät ole vuosiin olleet aktiiviharrastajia, kertoo Jaana Koivisto.
– Tässä kontekstissa ratsastaminen on samanlainen luontoa hyödyntävä matkailullinen vetonaula, kuin esimerkiksi ohjatut patikointiretket tai maastopyöräilykierrokset, lisää Koivisto.
Opinnäytetyöhön liittyvään kyselyyn vastasi 211 henkilöä, joista 97 prosenttia oli naisia ja suurin osa harrasti ratsastusta säännöllisesti. Vastaajista 66 prosenttia kiinnostivat maastoretket. Vastaajat pitivät tärkeimpinä hevosmatkailupalveluissa iän ja taitotason huomioimista sekä laadukasta asiakaspalvelua.
Vastauksissa korostui kauniin luonnon ja maiseman merkitys luontomatkailulle. Se, onko kyseessä metsäluonto, peltoaukeat, vaiko järvien ja merien rannat, vaihteli hieman, mutta selvästi tätä kauniin luonnon vetovoimaa kannattaa hyödyntää reittien sijoittamisessa ja palveluiden markkinoinnissa.
Vastaajat olivat valmiita matkustamaan palvelun perässä pitkiäkin matkoja. Valmius matkustamiseen lyheni, jos kyseessä oli päiväretki. Vastaajista suurin osa oli Pirkanmaalta ja he olivat myös valmiita matkustamaan Pirkanmaan sisällä hevosmatkailupalveluiden luo.
Kestävän luontomatkailun näkökulmasta reittien suunnitteluun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kaviot kuluttavat maaperää. Lisäksi matkailupalveluiden saavutettavuus julkisella liikenteellä olisi kestävyyden periaatteiden mukaista. Kestävän matkailun ja ekologisten toimintatapojen edistäminen vaatii kunnilta ja kaupungeilta vähintäänkin resursseja yrityksille ja muille toimijoille annettavaan neuvontatyöhön.
Reittien turvallisuuteen tulee panostaa
Sekä asiakaskyselyssä että yrityksille kohdennetussa kyselyssä vastauksissa korostui ratsastusreittien turvallisuuteen liittyvät seikat. Vastausten perusteella kokemuksia vaaratilanteista on olemassa.
Erityisesti reittien merkintä koetaan puutteelliseksi ja eri lajien edustajat kohtaavat reiteillä joskus vaarallisestikin.
– Esimerkiksi vauhdikkaiden maastopyöräilijöiden eksyminen reitille, jolla ratsastaja uskoo liikkuvan vain hevosia, voi olla todella vaarallista. Samoin on tilanne, jos iso joukko ratsastajia laukkaa samaisella reitillä ja vastaan tuleekin lenkkeilijä tai marjastaja. Myös moottoriajoneuvojen kanssa on syntynyt vaaratilanteita, kertoo Jaana Koivisto.
– Vaaroja voi aiheuttaa myös reittien huono kunto, risut, muta ja kivet sekä metsänhakkuusta jääneet jätteet.
Kunnilta hevosmatkailupalveluita tarjoavat yrittäjät toivoivat yhteistyötä jo reittien suunnitteluvaiheessa, reittien parempaa merkitsemistä ja sopimuksia sekä vastuutahojen nimeämisiä reittien kunnossapitoon.
Kunnan tai kaupungin positiivinen asenne hevosalaa kohtaan oli erittäin tärkeää toimijoille, se lisää heidän kokemuksensa mukaan myös muiden tahojen myönteistä suhtautumista alaan ja sen huomioimiseen.
Työ kokonaisuudessaan: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/704096/Opinnaytetyo_Koivisto_Jaana.pdf
Lisätietoja:
Jaana Koivisto
040 126 1282
jaanatuulikki.koivisto@gmail.com
