Business Kangasalan 14.3. järjestämässä yritysten aamukahvitilaisuudessa Kangasala-talolla Business Tampereen puolustusteollisuuden vastaava Mika Kulkas (eversti, evp.) kertoi puolustusalan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuudessa oli paikalla reilu parikymmentä yrittäjää ja yrityksen edustajaa.
Tilaisuus tarjosi osallistujille kattavan katsauksen puolustusalan nykytilanteeseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Mika Kulkas antoi arvokkaita näkemyksiä ja ohjeita yrityksille, jotka harkitsevat puolustusteollisuuden suuntaan lähtemistä.
Tällä hetkellä Euroopan turvallisuustilanne koetaan eri tavoin eri maissa. Länsi-Euroopan maat eivät koe samanlaista uhkaa Venäjästä kuin Suomi ja itäisen Euroopan maat, ja Naton sisälläkin on erimielisyyttä Venäjän uhasta. On muistettava, että Nato on konsensusorganisaatio, jossa päätökset ovat aina lopulta poliittisia.
Kulkas korosti, että maanosien välillä on suuria eroja puolustukseen panostamisessa. Pohjois-Amerikassa panostukset ovat suurimmat, kun taas Euroopan osuus on hieman yli puolet siitä.
Kulkas korosti myös kahden- ja monenvälisyyden merkitystä, erityisesti Suomen ja Yhdysvaltojen pitkäjänteistä kahdenvälistä sopimusta ja samanlaista näkemystä asioista. Myös Iso-Britannian johtama kymmenestä valtiosta koostuva JEF-koalitio on merkittävä toimija. Monikansallisen operoinnin ja puolustuskyvyn kehittäminen on tärkeää, mutta Suomen puolustusteollisuus on pieni ja tarvitsee tukea.
Yritysten rooli ja strategiset kumppanit
Puheenvuorossaan Kulkas toi esiin haasteen, että Naton sisällä kaupallinen menestys on paljon kiinni henkilösuhteista ja resursseista, joita isot puolustusteollisuuden toimijat arvattavasti omaavat. Naton päätöksenteossa näkyvyys ja kyky pitää esillä omaa asiaansa on kaikki kaikessa. Jos suomalainen sanoo käytössään olevan ilmapuolustustekniikan olevan paras, mutta näkyvyyttä ei ole, ei Natossa synny myöskään kiinnostusta. Aktiivisella kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisella voi kuitenkin parantaa omia mahdollisuuksiaan paljon.
Alan kilpailutusprosessit ovat vaativia ja tarjoajalta vaaditaan usein merkittäviä referenssejä. Siksi ekosysteemeillä ja yhteistyöllä on suuri merkitys ja innovaatioiden sekä public-private -partnershipin kehittämisessä piilee paljon mahdollisuuksia. Kulkaksen mukaan Suomessa toimijoiden olisi hyödyllistä tehdä huomattavasti tiiviimpää yhteistyötä voimien yhdistämiseksi, jotta hyvillä pyrkimyksillä olisi paremmat menestymisen mahdollisuudet kovassa kisassa.
Ylöjärveläinen Sukkamestarit Oy onnistui myymään Tanskan armeijalle kunnioitettavat 750 000 merinovillaista sukkaparia, mutta olisiko laajempi yhteistyö mahdollistanut määrän nostamisen vaikkapa 3 000 000 pariin?
Sekä siviili- että sotilaspuolelle soveltuvat kaksikäyttötuotteet ovat yleisenä mielenkiinnon kohteena, mutta Kulkas muistutti, että kaksikäyttöisyys tuo laajemman markkinan lisäksi mukanaan myös lisääntyvää regulaatiota ja vientivalvontaa – tavaran liikutteluun astuvat uudet säännöt, sillä vaikkapa kaksikäyttötuotteeksi leimatun taskulaskimen viemiseksi ulkomaille vaaditaan vientilupa.
Koska valtioiden puolustukseen liittyvät tarpeet ovat luonnollisesti huippusalaista tietoa, tarpeiden ja tarjonnan kohtaantoon liittyy erinäisiä haasteita. Tällä viitataan siihen, että yritysten on mietittävä tarkkaan isoja tuotantoinvestointipäätöksiään, jos tuotteiden menekkiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Kulkaksen mukaan nyrkkisääntönä on joka tapauksessa se, että kaupattavien tuotteiden tulee ratkaista ongelmia ja vain tarpeellista ostetaan. Avoimuuden ja salassa pitämisen yhdistäminen on ymmärrettävästi hankalaa.
Mukaanpääsyn teesit
Konkreettisia askeleita kysyttäessä Kulkas paaluttaa, että alasta kiinnostuneen yrityksen tulisi miettiä tarkasti, haluaako se lähteä tavoittelemaan menestystä nimenomaan puolustusteollisuuden suunnasta ja mitä erityistä sillä on tarjottavanaan. Menestyminen vaatii määrätietoisuuden ja sitoutumisen lisäksi strategisten kumppanuuksien ja verkoston rakentamista, joiden avustuksella omien tavoitteiden edistäminen on mahdollista.
Usein mukaanpääsy alan tuotantoketjuun merkitsee alihankkijan roolia, jossa yritys valmistaa sopimuksen nojalla asiakkaalleen – tyypillisesti itseään huomattavasti isommalle – jotain tiettyä osaa tai komponenttia. Pienempien yritysten tulee hakeutua aktiivisesti tilanteisiin, jossa on mahdollista päästä kosketuksiin alan isojen toimijoiden kanssa.
Puolustusteollisuus alana tarjoaa siis isoja mahdollisuuksia erilaisille yrityksille, mutta se fakta on sisäistettävä, ettei pikavoittoja ole saatavilla, vaan merkittävät onnistumiset vaativat poikkeuksetta sitkeää työtä, kumppanuuksia sekä aikaa ja rahaa.
Lisätietoa:
